Lentolaskenta tehostaa Itämerellä talvehtivien vesilintukantojen arviointia

Tiedote 18.3.2016 klo 9.32
Alleja Helsingin edustalla
Talvehtivia alleja Helsingin edustalla. Kuva Markku Mikkola-Roos.

Ilmastomuutoksen johdosta vesilintujen talvehtimisalueet Euroopassa ovat muuttumassa. Osa vesilinnuista talvehtii selvästi pohjoisempana ja samanaikaisesti monet lajit ovat voimakkaasti taantuneet. Muuttuvan tilanteen kartoittamiseksi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on lisätty ja uusia arviointimenetelmiä, kuten lentolaskennat, on otettu käyttöön pohjoisella Itämerellä.

Lentolaskennalla pystytään kattamaan laajoja ulkomerialueita kattavasti ja tehokkaasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana laskentamenetelmä on huomattavasti kehittynyt ja standardoitu. Valtaosa Itämeren maista arvioi lentämällä Itämerellä talvehtivat vesilintukannat tammi-helmikuussa 2016.

Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana, ja laskennat tehtiin tanskalaisen Partenavia P.68 Observer -koneella. Pilotin lisäksi lennolla oli kaksi lintulaskijaa. Laskennat tehtiin kolmena päivänä ja lentokilometrejä kertyi siirtymisineen lähes 4 000 km. Havainnot tallennettiin paikkatietoina, jolloin tiheystietojen avulla voidaan arvioida merialueiden talvikannat lajikohtaisesti.

Helsingin edustalla talvehtii runsaasti alleja

Suomen ympäristökeskuksen tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin talvehtivien vesilintujen esiintymis- ja kerääntymisalueita läntisellä Suomen-lahdella Porvoosta Hankoniemen kärkeen, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Tutkimusalue painottuu väli- ja ulkosaaristoon sekä ulkomatalikoille enintään 35 metrin syvyysvyöhykkeeseen saakka.

”Laskentamenetelmä toimi mainiosti, kunhan pääsimme ilmaan. Talviset sääolosuhteet olivat teknisesti haastavia matalalla tapahtuvien lentojen kannalta” toteaa vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos.

Laskennan kohteena olivat kaikki vesilintulajit, joista valtaosa oli riistasorsia kuten alli, tukkasotka, telkkä ja isokoskelo.

Alustavista tuloksista tutkija Pekka Rusanen nostaa esiin ”Kyhmyjoutsenet olivat levittäytyneet tasaisesti saariston jäättömille alueille heti tammikuun kylmän jakson päättymisen jälkeen. Myös telkkiä ja isokoskeloita esiintyi kaikilla saaristoalueilla, eniten sisäsaaristossa jäänreunan tuntumassa. Allit keskittyivät Helsingin edustalle, jossa talvehti 10 000–15 000 allia. Tukkasotkien tiheitä parvia osui linjoille Ahvenanmaan Föglössä ja Kumlingessa.”

Tietojen perusteella arvioidaan Suomen ja Itämeren kannat

Euroopan ja Aasian vesilintukantojen arviot perustuvat Wetlands Internationalin organisoimiin talvisiin laskentoihin, joita on tehty 50 vuoden ajan. Suomesta laskentoihin on ilmoitettu vuosittain Luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentojen rannikolle keskittyvät vesilintutiedot ja Suomen ympäristökeskuksen organisoimien neljän Ahvenanmaan merireittien tulokset. Valtaosasta saaristoaluettamme ei ole ollut ennen lentolaskentaa kattavaa vesilintutietoa.

Laskentalentokone
Laskennoissa käytetty Bioflight-yhtiön lentokone. Kuva Markku Mikkola-Roos.

Eri laskentojen koottuja tietoja käytetään Suomessa talvehtivien vesilintujen kannanarviointiin. Yhteenvedot luovutetaan myös kansainväliseen käyttöön koko Itämeren vesilintukantojen arvioimiseksi.


Lisätietoja

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesilintujen laskentareitit Itämerellä
Vesilintujen laskentareitit Itämerellä talvella 2016. Punaiset ovat laskettuja lentoreittejä, siniset suunniteltuja lentoreittejä ja ruskeat laivareittejä.

 

 

 


Kohderyhmä: