Tiedote 22.12.2015 klo 10.00
Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo tiedottavat
Tuore tutkimus paljastaa, että Suomen lintujen populaatiot eivät siirry yhtä nopeasti kuin ilmasto-olojen muutoksen perusteella voisi olettaa. Lintulajien populaatiot ovat siirtyneet pohjoiskoilliseen keskimäärin 37 kilometriä eli noin puolitoista kilometriä vuodessa 1980-luvulta 2010-luvulle. Samanaikaisesti lajeille sopivat ilmasto-olot ovat siirtyneet keskimäärin peräti 186 kilometriä.
Mikäli maamme lintupopulaatiot seuraisivat suoraan lämpötiloissa tapahtuvia muutoksia, ne siirtyisivät Etelä- ja Keski-Suomessa kohti koillista. Lapissa suunta taas kääntyisi luoteeseen, koska kylmimmät alueet löytyvät Käsivarresta. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että lajien populaatioiden siirtymissuunnissa on suuria eroja.
Hömötiainen oksalla. © Kuva: Aleksi Lehikoinen
Metsissä elävien lajien ja Suomessa talvehtivien lintujen populaatiot ovat keskimääräisesti siirtyneet kohti koillista. Esimerkiksi metsien kuusi- ja hömötiaisen sekä pikkukäpylinnun populaatioiden tiheyden painopiste on siirtynyt keskimäärin yli 150 kilometriä koilliseen. Muuttolinnuilla ja maatalousympäristössä viihtyvillä lajeilla populaatioiden siirtymissuunnassa on puolestaan runsaasti vaihtelua, ja osa lajeista on siirtynyt kohti länttä ja luodetta.
- Metsälajeilla löytyy sopivaa elinympäristöä halki koko Suomen, jolloin elinympäristö ei rajoita lajien leviämistä samalla tavalla kuin pelloilla elävillä lajeilla, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Ympäri vuoden Suomessa pysyvät lajit pystynevät puolestaan paremmin seuraamaan myös talviaikaista ilmastonmuutosta toisin kuin muuttolinnut, joilla vaihtelevat ilmasto-olot muuttoreitinkin varrella hankaloittavat leviämistä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 128 lintulajin pesimäaikaisen tiheyden ja näiden levinneisyysalueella olevien lämpötilaolojen siirtymistä Suomessa.
- Ehkä tukalimmassa tilanteessa ovat tuntureiden linnut kuten kiiruna. Ne voivat siirtyä ainoastaan ylemmäksi kohti tunturin lakiosaa, tai Norjan ja Ruotsin puolella sijaitseville korkeammille tuntureille, kertoo johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.
Kun tutkitaan lajien populaatioiden siirtymistä, on otettava huomioon ilmastonmuutoksen lisäksi lajien elinympäristövaatimukset ja muuttokäyttäytyminen. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Global Change Biology -tiedesarjassa, ja se perustuu lintuharrastajien 1970-luvulta lähtien keräämään linjalaskenta-aineistoon, joka koostuu lähes 800 000 lintuhavainnosta.
Lisätietoja
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 029 412 8851, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi