Lumipeite jäi ennätyksellisen ohueksi suuressa osassa Etelä- ja Keski-Suomea ja sen myötä kevättulvat ovat ilman loppukevään runsaita sateita jäämässä hyvin pieniksi. Myös jäät olivat heikkoja koko talven ja jäiden lähtö tapahtui useita viikkoja etuajassa maan eteläosassa. Pohjois-Suomessa lumitilanne on normaali ja kevättulvat ajoittuvat pääosin toukokuulle.
Lumen maksimivesiarvo jäi tänä talvena alle 20 millimetrin eli alle viidesosaan tavanomaisen talven lukemista laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savossa Kallaveden reitillä ylittyi 30 mm, Pohjois-Karjalassa Pielisen reitillä 70 mm. Kymijoen ja Kokemäenjoen alueilla tämä talvi oli 90 vuoden havaintojakson vähälumisin. Vuoksen vesistössä lunta oli vielä niukemmin talvella 1929–1930.
-
Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) kertoo
lumessa olevan veden määrän neliömetrillä.
”Kyrönjoella tämän talven maksimi oli 11 mm, edellinen ennätys vuonna 1946 alkavalla havaintojaksolla oli 21 mm (1975). Kalajoella vastaavat lukemat olivat 15 mm ja 41 mm (2007). Etelärannikon vesistöissä talvi 2007–2008 oli vähälumisempi kuin kulunut talvi”, toteaa johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.
Oulujoen ja Iijoen vesistössä lumen määrä jäi selvästi alle keskimääräisen. Oulujoella vesiarvo kipusi tänä talvena 120 mm:iin, Iijoella 134 mm:iin. Vain Koillismaalla ja Lapissa lumitalvi on ollut tavanomainen. Normaalia on myös se, että vesiarvot ovat näillä alueilla yhä kasvussa.
Kilpisjärven seudulla lunta on koko talven ollut runsaasti. Siellä hätyytellään paikoin 300 mm:n vesiarvoja. Maaliskuussa Kilpisjärvellä satoi keskimääräiseen verrattuna yli kuusinkertaisesti.
Etelä- ja Keski-Suomessa kevättulvat jäämässä poikkeuksellisen pieniksi ja vedenkorkeudet alhaisiksi
Tänä vuonna luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet eivät kevään aikana enää juuri nouse Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella, vaikka tavallisesti Etelä- ja Keski-Suomen järvien vedenkorkeudet nousevat huhti-toukokuussa. Joidenkin järvien vedenkorkeudet ovat nyt kääntymässä laskuun, puoltatoista tai kahta kuukautta tavanomaista aikaisemmin. Jotkut järvet ovat jäämässä kesällä poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, jos loppukevät ja alkukesä eivät ole selvästi tavallista sateisempia.
Lumen vähyydestä johtuen Etelä- ja Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maaliskuun alkuun ajoittuneet kevään virtaamahuiput olivat poikkeuksellisen pieniä. Jos loppukevään aikana ei saada runsaita sateita, jäävät maaliskuun alun virtaamat koko kevään suurimmiksi. ”Tässä tapauksessa ainakin Vantaanjoen ja Kyrönjoen kevättulvat jäisivät ennätyksellisen pieniksi”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Onko tämä lauha talvi aiheutunut ilmastonmuutoksesta?
”Pelkästään ilmastonmuutoksesta ei ole kyse, sillä luonnollisen vaihtelun vaikutus säässä on yhä selvästi ilmastonmuutosta suurempi. Jo toteutuneen ilmaston lämpenemisen on kuitenkin arvioitu lisäävän poikkeuksellisen lauhojen talvien todennäköisyyttä. Tulevaisuudessa tällaisia lauhoja talvia koetaan ilmastoskenaarioiden mukaan selvästi nykyistä useammin”, toteaa hydrologi Noora Veijalainen.
Lapissa kevättulvat pääosin toukokuussa
Lapissa on lumitilanteen perusteella odotettavissa tavanomaisen suuruisia kevättulvia, Länsi-Lapissa hieman tavanomaista suurempia. Tulvat ajoittuvat pääosin toukokuulle, mutta eteläisimmässä Lapissa tulvahuiput ajoittunevat huhti-toukokuun vaihteeseen. Virtaamaennusteiden vaihteluväli on vielä kevään tässä vaiheessa suuri.
Seuraa vesitilannetta
Lisätietoa
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi