Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Maakuntien nimikkojärvet on valittu

Tiedote 12.10.2011 klo 12.00

Maakuntajärvikilpailu

Maakuntajärvikilpailu on päättynyt, ja jokaisella Suomen 19 maakunnalla on nyt oma nimikkojärvi. Loppukilpailussa annettiin kaikkiaan noin 13 000 ääntä tekstiviesteillä ja postikorteilla.

Selvin äänestystulos oli Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, joissa voittajajärvet Vuohijärvi, Lappajärvi ja Lestijärvi saivat yli 70 % maakuntansa äänistä. Varsin vakuuttavasti voittajiksi selvisivät myös Pyhäjärven Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalla, Vanajavesi Kanta-Hämeessä ja Pielinen Pohjois-Karjalassa.

– Tiukin kisa käytiin Kainuussa ja Varsinais-Suomessa, joissa johtopaikka vaihtui edestakaisin äänestyksen edetessä. Kainuussa Lentua ja Varsinais-Suomessa Painio saivat kuitenkin lopulta taipua suosikeille, Oulujärvelle ja Säkylän Pyhäjärvelle, SYKEn verkkotoimittaja Matti Lindholm kertoo.

Yli 40 % äänistä annettiin Uudellamaalla. Maakuntajärven tittelin vei Tuusulanjärvi 3 352 äänellään ennen Lohjanjärveä, jonka äänisaalis oli 2 128. Missä tahansa muussa maakunnassa Lohjanjärven äänimääri olisi riittänyt kirkkaasti ykkössijaan.

Voittaja ei aina suurin järvi

Monessa maakunnassa voittoon ei riittänyt se, että on maakunnan suurin järvi. Esimerkiksi Keski-Suomessa voiton vei Keitele ennen Päijännettä ja Pirkanmaalla Längelmävesi ennen Näsijärveä. Etelä-Savossa Saimaa peittää alleen suuren alueen maakunnasta, ja maakunta jopa markkinoi itseään Saimaan maakuntana, mutta äänestyksessä pidemmän korren vei kirkas ja karu Puula.

– Kisan suurimpana yllätyksenä pidän Kallaveden jäämistä kakkossijalle Pohjois-Savossa, ja vieläpä selvin numeroin. Ehkä Kallavettä pidettiin niin itsestään selvänä voittajaehdokkaana, ettei sen puolesta kukaan ryhtynyt laajasti kampanjoimaan. Juojärvi on joka tapauksessa hieno ja monimuotoinen järvi, joka on ehdottomasti tittelinsä arvoinen, SYKEn hydrologi Esko Kuusisto arvioi.

Satakunnalle ja Varsinais-Suomelle yhteinen maakuntajärvi

Säkylän Pyhäjärvi ylsi maakuntajärveksi sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Satakunnassa tulos oli varsin selvä, mutta Varsinais-Suomessa piskuinen Painio jäi vain kymmenen äänen päähän. Muita kahden maakunnan yhteisiä nimikkojärviä ei tullut, sillä Päijänne tuli valituksi vain Päijät-Hämeessä ja Saimaa vain Etelä-Karjalassa.

Maakuntajärvet ovat läpileikkaus Suomen järvistä

Maakuntajärvistä löytyy edustaja lähes jokaiselle Suomen järvityypille. Joukossa on suuria ja syviä, kuten Inarijärvi, ja pieniä ja matalia, kuten Lestijärvi. Monet ovat humusjärviä, kuten Lappajärvi, ja toiset kirkasvetisiä, kuten Vuohijärvi. Luontainen rehevyystasokin vaihtelee rehevästä ja runsaskalkkisesta Östra ja Västra Kyrksundetista erittäin karuun Puulaan.

– Suurin osa maakuntajärvistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Vanajaveden, Lappajärven ja Luodonjärven tila on tyydyttävä ja Tuusulanjärven vain välttävä. Osassa suurempiakin järviä on alueita, jotka ovat pääallasta huonommassa tilassa. Kaikkiaan maakuntajärvien tila vastaa melko tarkkaan järvien tilaa yleensäkin Suomessa, SYKEn limnologi Sari Mitikka arvioi.

Maakuntajärvikilpailun eteneminen

Maakuntajärvikilpailu on ollut käynnissä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) perustamalla Järviwiki-sivustolla maaliskuusta lähtien.

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kansalaiset saivat ehdottaa ja perustella mielestään hyviä ehdokkaita maakuntajärviksi. Yhteydenottoja tuli yhteensä noin 500 ja niissä ehdotettiin yli 150 eri järveä.

Kilpailun arviointiraati kävi ehdotukset läpi ja nimitti niiden pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle kisan toiseen vaiheeseen, joka käytiin tekstiviesti- ja postikorttiäänestyksenä 14.–30. syyskuuta. Eniten ääniä maakunnassa saanut järvi julistetaan nyt maakuntajärveksi.

Maakuntajärvikilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä YLEn Suomi express -ohjelman kanssa. Maa- ja vesitekniikan tuki ry rahoitti kilpailua.

Suomen maakuntajärvet

Maakunta Maakuntajärvi Osuus maakunnan äänistä
Ahvenanmaa Östra och Västra Kyrksundet 47 %
Etelä-Karjala Saimaa 56 %
Etelä-Pohjanmaa Lappajärvi 71 %
Etelä-Savo Puula 55 %
Kainuu Oulujärvi 42 %
Kanta-Häme Vanajavesi 61 %
Keski-Pohjanmaa Lestijärvi 71 %
Keski-Suomi Keitele 51 %
Kymenlaakso Vuohijärvi 74 %
Lappi Inarijärvi 51 %
Pirkanmaa Längelmävesi 55 %
Pohjanmaa Larsmosjön - Luodonjärvi 40 %
Pohjois-Karjala Pielinen 61 %
Pohjois-Pohjanmaa Pyhäjärven Pyhäjärvi 68 %
Pohjois-Savo Juojärvi 45 %
Päijät-Häme Päijänne 58 %
Satakunta Säkylän Pyhäjärvi 59 %
Uusimaa Tuusulanjärvi 60 %
Varsinais-Suomi Säkylän Pyhäjärvi 45 %

Suomen ympäristökeskus kiittää kaikkia äänestäjiä ja järviehdotusten tekijöitä!

Lisätietoja

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, SYKE, puh. puh. 040 831 9165

Verkkotoimittaja Matti Lindholm, SYKE, puh. 0400 148 555

Järvien veden laatu: Limnologi Sari Mitikka, SYKE, 0400 148 827

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKEn viestintä, puh. 040 740 2186

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yhteyspäällikkö Pekka Hopeakoski, puh. 0500 710 702, etunimi.sukunimi@paijat-hame.fi

Kuvien käyttö vain Maakuntajärvi-kilpailu-uutisointiin

Puulavesi, kuva: Pekka Väisänen.jpg (5 341 kt)

Pielinen, kuva: Pekka Väisänen.jpg (795 kt)

Päijänne, kuva: Pekka Väisänen.jpg (6 983 kt)

Tuusulanjärvi, kuva: Jukka Jormola.jpg (3 273 kt)


Aihealue:
Kohderyhmä: