Etusivu
>
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Ruovikot haittaavat Suomenlahden virkistyskäyttöä

Ruovikot haittaavat Suomenlahden virkistyskäyttöä

Tiedote 25.6.2012 klo 12.00


	Ruovikoitunut ranta Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Pirjo Ferin

Ruovikot vaikuttavat haitallisesti rannikon virkistyskäyttöön ja vedenlaatuun Suomenlahdella. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa julkaisussa, joka perustuu Suomenlahden rannikon asukkaille toteutetun kyselyn tuloksiin. Kyselyllä selvitettiin järviruo'on leviämistä ja vedenlaadun vaihtelua paikallisten asukkaiden näkökulmasta.

Järviruokokasvustot, joihin puhekielessä viitataan myös kaislikkoina, reunustavat laajoja rannikkoalueita Suomenlahdella ja ovat näkyvä osa merellistä maisemaa. Ruovikoituminen oli rannikon asukkaiden mukaan yksi kolmesta merkittävimmästä ympäristöuhkasta Suomenlahdella rehevöitymisen ja öljyonnettomuuksien uhkan lisäksi. Ruovikoitumista vähäisempinä uhkina pidettiin esimerkiksi ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.

Ruovikot vaikuttavat vedenlaatuun

Kyselyn vastaajat arvioivat vedenlaadun useammin huonoksi ruovikoituneilla rannoilla kuin avoimilla ranta-alueilla. Vastaajien mukaan vedenlaatu lähes poikkeuksetta heikentyi, kun järviruo'on määrä lähirannalla kasvoi. Vastaavasti ruovikon määrän vähentyessä vedenlaadun havaittiin parantuneen.

"Rehevöityminen ja rannan muokkaaminen lisäävät järviruokokasvustojen kokoa ja helpottavat kasvin leviämistä uusille kasvupaikoille", toteaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kirsi Kostamo.

Kyselytulosten mukaan ruovikot laajenevat Suomenlahden rannikolla. Taantumishavaintoja oli erittäin vähän. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta totesi, että lähirannalla kasvaa järviruokoa.

Kansalaishavaintojen hyödyntäminen ruovikkotutkimuksessa

Suomenlahdella virkistyskäyttö ja lajien monimuotoisuus keskittyvät pääosin rannikolle. Suuri osa vastaajista totesi, että ruovikot haittaavat yleisimpiä vapaa-ajan harrastuksia, kuten uimista, veneilyä ja kalastusta.

"Paikallisten asukkaiden havaintoja keräämällä voidaan saada selville uusia näkökulmia ympäristömuutosten tarkasteluun. Esimerkiksi ruovikkoja on pääosin tutkittu siitä näkökulmasta, että ne puhdistavat vettä ja pidättävät ravinteita. Kyselyn tuloksissa tällaista puhdistusvaikutusta ei kuitenkaan ollut havaittavissa", sanoo julkaisun kirjoittaja Ekaterina Laukkonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Valtaosa kyselyn vastaajista oli asunut rannikolla yli 16 vuotta, joten tutkimuksella saatiin kerättyä arvokasta tietoa rannikkoympäristössä tapahtuneista muutoksista. Myös tulevaisuudessa Suomenlahden ruovikoitumista voidaan seurata kansalaishavaintojen avulla.

"Suomenlahden rannikon asukkaiden arviot ruovikoiden laajuudesta olivat yhteneväisiä satelliittikuvilta mitattujen ruovikkopinta-alojen kanssa. Kansalaishavainnot ovatkin tämän tutkimuksen perusteella suhteellisen luotettava tapa kerätä tietoa ympäristössä tapahtuneista muutoksista", toteaa Ekaterina Laukkonen.

Ruovikoitumista ja vedenlaatua selvittävä tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston FEM-tutkimusryhmän koordinoimassa Suomenlahtea uhkaavien riskien yhteisvaikutuksia arvioivassa IBAM-hankeessa.