Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

SYKEn merikeskus jatkaa meduusahavaintojen keruuta

Tiedote 11.7.2013 klo 12.58

Korvameduusoja

Korvameduusoja. Kuva Riku Lumiaro.

SYKEn merikeskus kerää nyt neljäntenä peräkkäisenä vuonna yleisön havaintoja meduusojen esiintymistä Itämeressä avomerellä ja rannikoilla. Meduusahavainnoista voi ilmoittaa Itämeriportaalin verkkosivuilla olevalla lomakkeella, joka välittää tiedot tutkijoille. Näin vesilläliikkujat voivat auttaa meduusojen runsauden vuosittaisessa arvioinnissa ja massaesiintymisiin liittyvien ympäristötekijöiden selvityksessä.

Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi Itämeressä olla niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia. Tarvittaessa SYKEn tutkijat välittävät voimaloille tietoa meduusaesiintymistä.
Kahtena viime vuonna korvameduusoja (Aurelia aurita) on havaittu ja ilmoitettu runsaasti.

Vuonna 2011 SYKEn merikeskus sai yleisöltä 1780 meduusahavaintoa kesän ja syksyn aikana. Viime vuonna havaintoja ilmoitettiin noin 400.

Myöhäisimmät havainnot ovat marraskuulta pintaveden lämpötilan ollessa enää 5-6 astetta. Eniten havaintoja on viime vuosina tullut Saaristomereltä ja Suomenlahdelta ja jonkin verran myös Ahvenanmereltä ja Selkämereltä.

"Itämeren seurantaohjelmien puitteissa ei saada tietoa meduusojen runsaudesta ja vuosien välisestä vaihtelusta. Sen vuoksi yleisön havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä", sanoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi SYKEn merikeskuksesta.

Meduusat (tieteelliseltä nimeltään Cnidaria) kuuluvat hyytelöplanktoniin, joka on osa ulapan eläinplanktonyhteisöä. Pohjoisella Itämerellä esiintyy korvameduusaa (Aurelia aurita). Lisäksi harvakseltaan vesillämme tavataan myös suolaisessa vedessä viihtyvää hiusmeduusaa (Cyanea capillata).

Korvameduusat ovat malliltaan litteitä ja pyöreitä, kooltaan 1-20 cm. Ne ovat usein hiukan vaalean punertavia ja niiden selässä näkyy selvästi 4 vaaleanpunaista hevosenkengän muotoista sukurauhasta. Suomen vesillä korvameduusaa ei voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.

Korvameduusat käyttävät ravinnokseen mm. eläinplanktonia, kalanpoikasia ja mätiä. Meduusa lamaannuttaa saaliinsa pyyntilonkeroiden polttiaissoluilla. Ihmiselle ne eivät kuitenkaan ole vaarallisia, sillä polttiaissolujen teho on heikko eivätkä ne ärsytä ihmisen ihoa.

Meduusahavainnosta voi ilmoittaa täyttämällä lomakkeen Itämeriportaalissa. Se avautuu oheisesta meduusahavaintolomake - linkistä.

Kuva median käyttöön:

Lisätietoja:

Erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKEn merikeskus
Puh. 040 7255 085
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Verkkopäätoimittaja Aira Saloniemi, SYKEn viestintä, Itämeri-asiat
Puh. 0400 1488 75
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: