|
|
|
|
Korvameduusa.
Kuva Riku Lumiaro
|
SYKEn merikeskus kerää nyt toisena peräkkäisenä vuonna yleisön havaintoja meduusojen esiintymistä Itämeressä avomerellä ja rannikoilla. Meduusahavainnoista voi ilmoittaa Itämeriportaalin verkkosivuilla olevalla lomakkeella, joka välittää tiedot tutkijoille. Näin vesilläliikkujat voivat auttaa meduusojen runsauden vuosittaisessa arvioinnissa ja massaesiintymisiin liittyvien ympäristötekijöiden selvityksessä.
Meduusoja on jo havaittu tänä kesänä. Heinäkuussa SYKEen tuli kymmenkunta ilmoitusta Suomenlahdelta ja Saaristomereltä.
Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi Itämeressä olla niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia. Tarvittaessa SYKEn tutkijat välittävät voimaloille tietoa meduusaesiintymistä.
Viime vuonna korvameduusoja (Aurelia aurita) havaittiin runsaasti elokuussa ja syksyllä aina marraskuun alkuun saakka pohjoisella Itämerellä. SYKEn merikeskukseen tuli yleisöltä noin 100 ilmoitusta reilun kahden kuukauden aikana.
Viimeiset havainnot tehtiin marraskuussa pintaveden lämpötilan ollessa enää 5 astetta. Eniten havaintoja tehtiin Saaristomerellä ja Suomenlahdella, mutta myös Ahvenanmereltä ja Selkämereltä tuli ilmoituksia. Näistä 33 kappaletta koski tiiviitä meduusalauttoja tai runsaita esiintymisiä, joita oli kaikilla merialueilla.
"Itämeren seurantaohjelmien puitteissa ei saada tietoa meduusojen runsaudesta ja vuosien välisestä vaihtelusta. Sen vuoksi yleisön havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä", sanoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi SYKEn merikeskuksesta.
Meduusat lisääntyneet
Meduusojen on viime vuosikymmeninä havaittu lisääntyneen lähes kaikilla maailman merialueilla. Meduusojen uskotaan hyötyvän merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä. Lisäksi meduusojen ravinnosta kilpailevat kalat ovat paikoin vähentyneet ylikalastuksen myötä. Myös erilaiset ihmisen mereen tekemät rakennelmat, kuten kalankasvattamot, laiturit ja sillat hyödyttävät meduusoja, koska ne tarjoavat meduusan polyypeille hyviä kiinnittymisalustoja.
Meduusat (tieteelliseltä nimeltään Cnidaria) kuuluvat hyytelöplanktoniin, joka on osa ulapan eläinplanktonyhteisöä. Pohjoisella Itämerellä esiintyy korvameduusaa (Aurelia aurita). Lisäksi harvakseltaan vesillämme havaitaan suolaisessa vedessä viihtyvää hiusmeduusaa (Cyanea capillata).
Korvameduusat ovat malliltaan litteitä ja pyöreitä, kooltaan 1-20 cm. Ne ovat väriltään usein hiukan vaalean punertavia ja niiden selässä näkyy selvästi 4 vaaleanpunaista hevosenkengän muotoista sukurauhasta. Suomen vesillä korvameduusaa ei voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.
Korvameduusat käyttävät ravinnokseen mm. eläinplanktonia, kalanpoikasia ja mätiä. Meduusa lamaannuttaa saaliinsa pyyntilonkeroiden polttiaissoluilla. Ihmiselle ne eivät kuitenkaan ole vaarallisia, sillä polttiaissolujen teho on heikko eivätkä ne ärsytä ihmisen ihoa.
Meduusahavainnosta voi ilmoittaa täyttämällä lomakkeen Itämeriportaalissa. Se avautuu oheisesta meduusahavaintolomake - linkistä.
Lisätietoja
Erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKEn merikeskus, puh. 040 725 5085, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Verkkopäätoimittaja Aira Saloniemi, Itämeri-asiat, SYKEn viestintä, puh. 0400 1488 75, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Valokuvia tiedotusvälineiden käyttöön