Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Seurantatulokset kertovat: Suomenlahden tila viime vuosia parempi, Selkämeri rehevöitymässä

Tiedote 20.10.2020 klo 9.00
© Ilkka Lastumäki

Suomen ympäristökeskus SYKE on jälleen tuottanut tuoreen tilannekuvan Suomenlahden rannikkovesistä ja Suomea ympäröivän avomeren tilasta Etelä-Itämereltä Perämerelle saakka. Suomenlahdella tila on viime vuosia parempi, Selkämeren huonontunut tila sen sijaan aiheuttaa huolta.

Suomenlahden pohjan happitilanne oli loppukesästä viime vuosia parempi. Täysin hapetonta pohjaa ja myrkyllistä rikkivetyä havaittiin vain aivan läntisimmällä näytepisteellä Suomenlahdella lähellä Viron rannikkoa. Pohjan ollessa hapellinen oli myös pohjanpäällisen veden fosfaattifosforin määrä alhaisempi kuin viime vuosina.

- Syy Suomenlahden avomerialueen pohjien parempaan tilaan löytyy Itämeren pääaltaan pohjoisosasta, missä suolaisuuden harppauskerroksen painuminen syvemmälle viime talvena näkyy edelleen Suomenlahdellakin alhaisempana suolapitoisuutena ja heikompana kerrostuneisuutena. Loppukesän mittauksissa havaittiin vain joillakin Suomenlahden asemilla kohonneita fosfaattipitoisuuksia keskisessä vesipatsaassa verrattuna aiempiin kymmeneen vuoteen, tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi arvioi.

Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Suomenlahdelle. © SYKE Data: SYKE ja SMHI

Suomenlahden rannikolla pohjien tila tavallista parempi

- Suomenlahden parantunut happitilanne näkyi myös rannikon ja ulkosaariston pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tilassa. Lähes kahdella kolmanneksella tutkituista näytteistä pintasedimentin tila tulkittiin hapettuneeksi. Vuosi sitten näiden osuus oli vain runsas kolmannes. Pohjaeläimiä esiintyi lähes 90 prosentilla havaintopaikoista. Vuodesta 2001 lähtien samoilla havaintopaikoilla toteutetun seurannan aikana vain yhtenä vuotena tilanne on ollut tätä parempi, rannikkovesien seurantamatkaa johtanut erikoistutkija Seppo Knuuttila toteaa.

Levämäärää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus Huovarin intensiiviasemalla itäisellä Suomenlahdella oli heinä-elokuussa lähellä 2000-luvun alimpia arvoja. Viime vuosikymmenen pahimpaan leväkesään 2018 verrattuna pitoisuudet olivat keskimäärin puolta pienempiä.

Selkämeren tila heikentynyt

- Elokuussa kerättyjen havaintojen perusteella Itämeren pääaltaan happitilanne on edelleen heikko ja vesi on pohjaan asti hapetonta 70 metristä alkaen. Hapeton alue ulottuu eteläiseltä Itämereltä pääaltaan pohjoisosaan ja itään Suomenlahden suulle asti, kertoo Arandan pitkää seurantamatkaa vetänyt vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.

Hapen määrä Selkämeren syvänteissä oli alempi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Selkämerellä havaitut fosfaattifosforin pitoisuudet ovat koko vesipatsaassa pitkän aikajakson keskimääräisiä kesän pitoisuuksia korkeampia. Matkan aikana havaittiin myös tavanomaista runsaampia leväkukintoja Selkämerellä ja Merenkurkussa.

- Kohonneiden fosforipitoisuuksien todennäköisin selittäjä on Itämeren pääaltaalta työntynyt fosforipitoisempi vesi. Tehdyt havainnot viittaavat muutoksiin Selkämeren tilassa. Lisääntyneet leväkukinnat voivat entisestään heikentää Selkämeren happitilannetta, kun levämassa hajotessaan kuluttaa pohjanläheisten vesikerrosten happivaroja.

Seurantatieto tärkeää meren tilan arvioimiseksi

Tutkimusmatkoja Arandalla tehdään vuosittain neljä ja lisäksi pienemmällä aluksella elokuun rannikkoseurantamatka. Matkat ovat osa SYKEn merikeskuksen Itämeren tilan pitkäaikaismuutosten seurantaohjelmaa ja ne palvelevat Suomen merenhoitosuunnitelman edellyttämää seurantaa sekä Itämeren maiden yhteistä HELCOM-seurantaa.

Seurantamatkoilla kerätään tietoa Itämeren fysiikasta, kemiasta ja biologiasta pohjasedimentistä pintaan saakka. Kerätyn tiedon pohjalta voidaan mm. arvioida meren happitilannetta, rehevöitymistä ja mahdollisia plankton- ja pohjaeläinyhteisöissä tapahtuneita muutoksia. Tehdyt havainnot perustuvat tutkimusalus Arandan, rannikkoseurantamatkan ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) tutkimusalus Svealla toteutettuun elokuun matkoihin.

Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2019 ja 2020. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Happiprofiili Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Tutkimusalus Arandan seurantamatkan reitti elokuussa 2020. © SYKE

Lisätietoja

  • Suomenlahti: tutkimusprofessori, Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
    p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Suomenlahden rannikkoseuranta: erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Pohjanlahti ja Saaristomeri: vanhempi tutkija, Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus SYKE p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Viestintäpäällikkö Sirpa Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 295 251 242, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön


Kohderyhmä: