Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Suomalaiset tuntevat haitallisia vieraslajeja, niiden aiheuttamia haittoja ja torjuntatapoja melko hyvin

Tiedote 31.8.2021 klo 7.51

Kansalaisten tietämys vieraslajeista Suomessa ja Karjalan tasavallassa – DIAS hankkeen kyselyjen tulokset olivat yllättävän myönteiset. Moni vastaaja ilmoitti tietävän vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Tunnetuimpia vieraslajeja olivat kasveista lupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki ja eläimistä minkki, supikoira ja espanjansiruetana. Vastaajat antoivat hyviä vinkkejä vieraslajien torjunnasta ja lisäresursseja torjuntaan kaivataan.

”Melkein kaikki kyselyyn vastanneista 475 suomalaisesta ilmoitti tietävänsä eron tulokaslajien, vieraslajien ja haitallisten vieraslajien välillä joko täysin tai osittain. Jopa kaksi kolmasosaa kertoi tuntevansa useita vieraslajeja tai vieraslajit hyvin harrastuksensa tai työnsä vuoksi”, kertoo tutkija Elina Nyberg Suomen ympäristökeskuksesta.

SYKEn, LUKEn ja Karjalan tutkimuskeskuksen yhteistyössä tehdyssä kyselyssä selvitettiin kansalaisten tietotaitoa ja asenteita haitallisia vieraslajeja kohtaan. Kysely toteutettiin Suomessa ja Venäjän Karjalassa kesän ja syksyn 2020 aikana.

”Suomalaisille vieraslajeista tutuimpia olivat vieraskasvilajit ja niistä erityisesti lupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki. Myös vieraseläimet, etenkin minkki, supikoira ja espanjansiruetana olivat tuttuja suurimmalle osalle”, kertoo erikoistutkija Kati Vierikko Suomen ympäristökeskuksesta.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellut lupiinit ovat villiintyneet. Kuva Elina Nyberg.

Neljä viidestä oli torjunut vieraslajeja yksityishenkilönä esimerkiksi omassa lähiympäristössään. Lähiympäristön lisäksi vastaajat olivat huolissaan vieraslajien uhkasta luonnon monimuotoisuudelle ja alkuperäisluonnolle.

Vieraslajeista haetaan laajasti tietoa ja niistä myös raportoidaan

Tietoa vieraslajeista haettiin useimmiten vieraslaji- tai lajiportaaleista ja muilta internetsivustoilta. Myös sosiaalisen ja paikallisen median rooli tiedonsaannissa oli tärkeä. Noin 40 prosenttia kertoi ilmoittaneensa havainnoistaan viranomaisille tai lajitietopankkiin. Vastaajat näkivät, että tutkimustiedolla voidaan vaikuttaa myös asenteisiin ja lisätä kansalaisten tietoa vieraslajien aiheuttamista haitoista.

Uudet keinot vieraslajien torjunnan kehittämiseen

”Vastaajat jakoivat paljon ideoita, miten vaikuttaa asenteisiin ja halukkuuteen osallistua vieraslajitoimintaan. Mielenkiintoisia esimerkkejä olivat satokausikalenterin tyyppinen vieraslajikalenteri ja erilaiset sovellukset torjunnan pelillistämiseksi”, kertoo vanhempi tutkija Panu Kontio Suomen ympäristökeskuksesta.

Esille nostettiin myös haastekampanjat, työhyvinvointipäivät ja ideakilpailut vieraslajien torjunnan ja kartoittamisen tukemiseksi. Koulut, päiväkodit ja kansalaisopistot voisivat aktiivisesti opettaa vieraslajeista ja niiden torjuntakeinoista. Yksittäinen vastaaja ideoi myös yhden luukun torjuntasovelluksen, joka kokoisi havainnot, torjuntatilanteen, luvat ja tapahtumat yhteen paikkaan.

Ohjausta ja resursseja vieraslajien torjuntaan

Vastaajat toivoivat ohjausta, viestintää torjuntatapahtumiin ja toimintaohjeita vieraslaiien käsittelyyn, jotta torjunta toteutetaan oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. Monet kokivat, että vapaaehtoistyö ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa.

Vastaajat kaipasivat lisää resursseja viranomaisille ja kunnille torjuntatöiden toteuttamiseksi. Kunnat voisivat ostaa palveluita alaan erikoistuneilta yrityksiltä, talkootyötä seuroilta, tai työllistää nuoria ja koululaisia kesätöihin työllistämistuilla.

Vastuut selkeiksi ja kannustimet tukemaan torjuntaa

Vastaajat toivoivat tietoa siitä, millä alueilla vieraslajeja saa torjua, selkeyttä torjuntaluvan saantiin sekä torjuntavastuisiin. Maanomistajille tulisi myös luoda selkeät kannustimet, ja heitä pitäisi tukea torjunnassa.

Lisätiedot

Tutkija Elina Nyberg, Suomen ympäristökeskus, elina.nyberg@syke.fi, p. 029 525 1396

Erikoistutkija Kati Vierikko, kati.vierikko@syke.fi, p. 029 525 2084

Lue aiheesta lisää

 


Kohderyhmä: