Etusivu
>
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Suomenlahti-vuoden yhteistyö käynnistyi – ennätysmäärä havaintopisteitä Venäjän aluevesillä

Suomenlahti-vuoden yhteistyö käynnistyi – ennätysmäärä havaintopisteitä Venäjän aluevesillä

Tiedote 21.1.2014 klo 9.38

Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat

Suomenlahden syvänteiden happitilanne on parantunut selvästi vielä loppukesällä ja alkusyksystä 2013 vallinneesta heikosta tilanteesta. Hyvät uutiset toi SYKEn merentutkimusalus Aranda Suomenlahti-vuoden avajaistilaisuuteen. Aranda pääsi Suomen, Viron ja Venäjän Suomenlahti-vuoden yhteistyön ansiosta käymään aiempaa useammilla tutkimuspisteillä Suomenlahdella.

Meren pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on Suomenlahdella nyt lähellä 2000-luvun alimpia mitattuja arvoja. Syksyn ja alkutalven vallinnut säätyyppi voimakkaine etelän ja lännen välisine tuulineen on osaltaan auttanut tilannetta. Tuuli on sekoittanut jäättömän Suomenlahden veden hyvin, mikä näkyy nyt mittaustuloksissa.

Tutkimusyhteistyö tuo konkreettisia tuloksia

Suomenlahti-vuoden avajaistilaisuudessa iltapäivällä puhuva ministeri Ville Niinistö korostaa tutkimusyhteistyön merkitystä. ”Suomenlahti-vuoden kuluessa toteutetaan ainutlaatuinen kolmen maan tutkimusohjelma. Tärkein tavoite on välittää tutkijoilta saatu uusin tieto poliittisille päättäjille ja tuottaa heitä varten konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Toivon, että tutkimustietoa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän Itämerta koskevissa päätöksissä”, ympäristöministeri Ville Niinistö toteaa. ”Esimerkiksi Laukaanjoen fosforipäästöjen tapaus osoitti, että juuri tutkimustiedon ja sitä seuranneen julkisen keskustelun ansiosta ryhdyttiin toimiin ja saatiin aikaan merkittäviä tuloksia.”

Suomenlahti-vuoden käytännön yhteistyö on jo päässyt vauhtiin. Viime viikolla Arandalla oli mukana venäläisiä tutkijoita, joiden kanssa itäiseltä Suomenlahdelta päästiin ottamaan näytteitä aiempaa useammasta pisteestä. Lisäksi Suomi, Viro ja Venäjä ovat tehneet Suomenlahden tilan seurantaa koskevan yhteistyöohjelman, jonka puitteissa Suomenlahden tilan seurantaa aiotaan toteuttaa. ”Suomi, Viro ja Venäjä tehostavat Suomenlahden seurantaa. Suunnitteilla on yhteinen laaja havaintoverkosto, jonka avulla voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa meren tilasta yhteneväisin mittauksin ja menetelmin”, Niinistö sanoo.

Lämmin ja tuulinen talvi parantanut Suomenlahden tilaa

Suomenlahden syvänteiden parantunut happipitoisuus on seurausta marraskuusta tammikuun alkupuolelle jatkuneista voimakkaista etelän- ja lännenpuoleisista tuulista. Lisäksi tammikuuhun mennessä Suomenlahdelle ei ollut muodostunut lainkaan jääkantta. Tuulien ansiosta Itämeren pääaltaalta pitkälle Suomenlahdelle ulottunut suolaisen ja heikkohappisen syväveden kieleke on vetäytynyt länteen. Tämä on mahdollistanut vesimassojen hyvän sekoittumisen 80 metriä matalammilla alueilla. Viime kesän ja alkusyksyn tilanteen kaltainen heikkohappinen jakso on Suomenlahdella vallinnut 2000-luvulla useasti aiemminkin.

”Itämeren pääaltaan raskas, suolainen ja hapeton syvä vesi pääsee ajoittain virtaamaan Suomenlahdelle. Tällaisissa tilanteissa pohjan läheisen vesikerroksen muuttuessa hapettomaksi voi pohjaliejusta vapautua fosforia, joka veden sekoittumisen seurauksena päätyy pintavesiin. Nyt näin ei ole käynyt, joten tämä sisäisenä kuormituksena tunnettu ilmiö ei ole lisännyt fosforin määrää Suomenlahdella,” kertoo matkanjohtajana toiminut Juha Flinkman SYKEstä.

Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on Suomenlahdella nyt lähellä 2000-luvun alimpia mitattuja arvoja. Usean vuosikymmenen seurannan perusteella pitoisuuksissa ei vielä kuitenkaan voida nähdä laskevaa trendiä.

Suomenlahti-vuoden avajaisissa haetaan kestäviä ratkaisuja

Suomenlahti-vuoden avajaisia vietetään Helsingin kaupungintalolla 21.1. kahden asiantuntijaseminaarin ja avajaisfoorumin merkeissä. Itämeren paikallistoimijoille suunnatussa Cities Forum -tilaisuudessa käsitellään konkreettisia vesiensuojelutoimia sekä niiden hyötyjä ja kustannuksia. Aamupäivällä julkistetaan myös Helsingin ja Turun yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma. Marine Science for the Society -seminaarissa puolestaan kartoitetaan Suomenlahden ja tutkimustyön tämänhetkistä tilannetta, luodataan tutkimustiedossa olevia aukkoja ja määritellään mitä tutkimustietoa päätöksentekijät tarvitsevat jatkossa tuekseen. Iltapäivän avajaisfoorumissa kuullaan puheenvuoroja Suomen, Viron ja Venäjän päättäjiltä Suomenlahden kestävästä käytöstä. Tilaisuuden päättää paneelikeskustelu, jossa eri alojen toimijat etsivät Suomenlahdelle parhaita suojelutoimenpiteitä.

Suomenlahti-vuosi on Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen ohjelma Suomenlahden tilan nopeaksi parantamiseksi. Teemavuosi koostuu tutkimusyhteistyöstä ja kattavasta meren tilan seurannasta, yhteisestä ympäristökasvatusohjelmasta ja lukuisista yleisötapahtumista. Vuoden päätteeksi Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen Suomenlahti-julistus linjaa tärkeimmät konkreettiset toimenpiteet lahden kestävän käytön turvaamiseksi. Suomenlahti-vuoden suojelijoina toimivat Suomen, Viron ja Venäjän presidentit.