Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uusi työkalu kestävien kaupunkiseutujen suunnitteluun

Tiedote 23.11.2011 klo 12.00

Miten kaupunkiseutuja voidaan suunnitella kestävän kehityksen periaatteilla? Nelivuotisen hankkeen tuloksena syntyneiden kriteereiden ja mittareiden toivotaan hyödyttävän etenkin maankäytön ja liikenteen suunnittelijoita heidän käytännön työssään. Kriteereiden ja mittareiden suunnittelun lähtökohtana on ollut suomalainen keskisuuri kaupunkiseutu, jolla asuu noin 80 000- 200 000 asukasta. Kaikkien mittareiden toimivuus on testattu Lahden ja Oulun kaupunkiseuduilla.

Kestävä seudullinen maankäyttö ja liikenne (Seutukeke) –hankkeen julkaisussa on esitetty analyysit karttakuvineen ja graafeineen kaikista mittareista pilottialueilta. Lahden kaupungin yleiskaavaprosessin yhteydessä valittiin näistä mittareista yhdeksän testaamaan kolmea eri yleiskaavan luonnosvaihtoehtoa. Arvioinnin perusteella voitiin esimerkiksi todeta, että kaikissa vaihtoehdoissa autovyöhykkeellä asuvan väestön suhteellinen osuus kasvaa. Seutukeke-mittareiden käyttö Lahden yleiskaavaprosessissa osoittaa, että niiden avulla voidaan tarkastella, millaisia vaikutuksia maankäytön suunnitelmilla mahdollisesti on tulevaan yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristöön ja sitä myötä kaupunkiseudun kestävyyteen.

Tarkastelutasona kaupunkiseutu

"Kaupunkien ja kuntien maankäytön suunnittelu on perinteisesti ollut varsin kuntakeskeistä. Nykyiset suunnitteluhaasteet kuitenkin edellyttävät usein tarkastelua yli kuntarajojen. Esimerkiksi viherrakenteen ja ekosysteemipalveluiden säilyttäminen, hajarakentaminen ja eheyttäminen sen vastavoimana, ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä vanhenevan väestön tarpeiden huomiointi edellyttävät seudullista tarkastelua. Erityisesti ekologisen toimivuuden ja kestävyyden kysymykset eivät ole ratkaistavissa yksittäisten kuntien toimin", rakennetun ympäristön yksikön päällikkö Tarja Söderman Suomen ympäristökeskuksesta valottaa taustaa kriteeristön laadinnalle.

Ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia kriteereitä

Seutukeke-hankkeen kriteerit ja mittarit kattavat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat, joilla kuvataan kestävää kaupunkiseutua. Ekologiset mittarit (28 kpl) kuvaavat kaupunkiseudun maankäyttöä, viherrakennetta, virkistysalueita, vettä sekä liikenteen vaikutusta. Sosiaaliset mittarit (26 kpl) keskittyvät kansalaisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen kuvaten kulttuuria, toimeentuloa, elinympäristöä, asumista, palveluita ja liikkumista. Taloudellisten mittareiden (31 kpl) aiheet liittyvät tuottavuuteen ja talouskasvuun, kaupunkiseudun uudistumiskykyyn, infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin sekä talouden ympäristövaikutuksiin.

Mittareissa käytettävät aineistot ovat pääasiassa vapaasti saatavilla olevia ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen, muiden tahojen ja kuntien omia aineistoja. Mittareissa on pyritty paikkatietopohjaiseen tarkasteluun ja tulosten esittämiseen yli hallinnollisten kuntarajojen aina, kun se on aineistojen saatavuuden tai menetelmien puolesta ollut mahdollista.

Hanketta on johtanut Suomen ympäristökeskus ja siihen ovat osallistuneet Sito Oy, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Liikennevirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö.

Julkaisu on saatavissa sekä painettuna että sähköisenä.

Lisätietoja

Tutkija Sanna-Riikka Saarela puh. 040 584 5893, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yksikönpäällikkö Tarja Söderman puh. 0400 148 693, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yli-insinööri Petteri Katajisto puh. 040 527 2855, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedotuspäällikkö Sirpa Pellinen, SYKEn viestintä, puh. 040 740 2754, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle hajauttaa yhdyskuntarakennetta: päästöt lisääntyvät, viheralueet pirstoutuvat ja palveluiden saavutettavuus huonontuu.

Kodin lähellä noin 300 metrin etäisyydellä pitäisi olla viheralueita virkistäytymiseen. Keskisuurissa kaupungeissa näin ei välttämättä kaikilla alueilla ole.


Aihealue:
Kohderyhmä: