Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Valtakunnallinen leväkatsaus 6.6.2019: Merialueilla ei sinilevää, sisävesillä satunnaisia vähäisiä sinilevähavaintoja

Tiedote 6.6.2019 klo 12.18
Rantakallio
© Kuva: Ilkka Lastumäki / itameri.kuvat.fi

Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2019 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ei tällä viikolla ole havaittu lainkaan sinileväkukintoja. Sisävesillä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää vain muutamilla havaintopaikoilla. Sinileväseurantaan voi osallistua kesän aikana älypuhelimissa toimivan Havaintolähetin avulla tai perustamalla oman havaintopaikan Järvi-meriwiki -palveluun. SYKE tiedottaa levätilanteesta viikoittain syyskuun alkuun saakka. SYKE on julkaissut tänään myös arvion tulevan kesän sinileväkukintariskistä Suomen merialueilla.

Suomen merialueilla ei sinileväkukintoja

Suomen merialueilla vallitsee tyypillinen alkukesän tilanne, eikä sinileväkukintoja ole havaittu. Sinilevien määrä Suomen merialueilla lisääntyy yleensä vasta heinäkuussa veden lämpenemisen myötä. Meriveden pintalämpötila on tällä hetkellä enintään 10-15 astetta. Kukinta vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.

”Männyn siitepöly voi veden pinnalla näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Jos siitepölyä on vedessä, on sitä sinilevästä poiketen kuitenkin yleensä myös kuivalla maalla esimerkiksi laitureilla ja puutarhakalusteilla. Sinilevät sitä vastoin esiintyvät vedessä tai rantaviivalla ja runsastuvat yleensä vasta keskikesästä eteenpäin”, sanoo vanhempi tutkija Sanna Suikkanen SYKEstä.

Järvillä ei sinilevää

Sinilevää on havaittu järvillä hyvin vähän, mikä on alkukesälle tyypillinen tilanne. Hieman sinilevää on havaittu vain viidellä valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja ei ole todettu. Kesäkuun alun poikkeuksellisen lämmin sääjakso voi jatkuessaan aikaistaa sinilevän runsastumista järvillä muutamalla viikolla.

”Sinileviä ja niiden muodostamia pintakukintoja esiintyy runsaammin rehevillä järvillä, joilla on riittävästi ravinteita levien kasvulle.Tyypillisesti sinilevien runsas esiintyminen ajoittuu järvillä heinä- ja elokuulle. Sinilevien runsastumiseen ja kukintojen muodostumiseen vaikuttaa ravinteiden ja veden lämpötilan lisäksi moni tekijä, ja siksi on vaikea ennustaa levätilanteen kehitystä yksittäisellä järvellä. Pintakukinnat muodostuvat tyypillisesti lämpiminä ja tyyninä ajanjaksoina”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen SYKEstä.

Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja länsiosan järvillä yleisesti 14–19 astetta, maan keski- ja itäosassa sekä Kainuussa pääosin 10–12 astetta sekä Lapissa alle 10 astetta.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden leväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken.

Leväseurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä. Lisäksi rannikolla on muutamia paikkoja pääasiassa Varsinais- ja Kaakkois-Suomen alueilla. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa mm. satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Algaline-mittauslaitteisto.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Merialueiden osalta tiedotus koskee pääasiassa avomerialueita. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin 21 vuotta sitten eli vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suurin osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimekiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.


Leväkukintojen riskiarvio:

Valtakunnallinen levätiedotus

Kuvia

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (7.6. saakka)
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE (10.6. alkaen)
puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Merialueilta

Sinilevätilanne merialueilla

Vanhempi tutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE (7.6. saakka)
puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE (10.6. alkaen)
puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren tila

Ryhmäpäällikkö Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE (7.6. saakka)
puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus SYKE (10.6. alkaen)
puh. 040 5034 848, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintä

Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 997, etunimi.x.sukunimi@ymparisto.fi

 


Kohderyhmä: