Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesiruton hyödyntämiseen etsitään tehokkaita ratkaisuja – vieraslajia poistettiin onnistuneesti Vuotunki-järvestä

Tiedote 28.8.2019 klo 8.34
Poistettavaa vesiruttoa roikkuu työkoneen pihdeissä
Vesiruttoa poistetaan Kuusamon Vuotunki-järvestä © Ritva Nilivaara-Koskela

Haitallista vieraslajia, kanadanvesiruttoa, poistettiin yhteensä noin 8-9 tonnia Kuusamon Vuotunki-järvestä elokuun alussa. Operaation takana on Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulun yhteishanke (Elodea II), jonka tavoitteena on löytää kustannustehokas ja taloudellisesti kannattava tapa hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn etsitään sopivia tekniikoita ja teknologioita.

Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin Suomessa ja voi muodostaa koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Näitä massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla.

Vesirutto on merkittävä haitta järville

Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Massakasvustoina esiintyessään vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.

Hanke selvittää laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehittää poiston suunnittelumenetelmiä korjuun haittojen minimoimiseksi. Tavoitteena on tukea vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttöä sekä elinkeinoja jotka pohjautuvat vesistöjen hyödyntämiseen.

Vuotunki-järvessä tehty raivausnuottaus onnistui hyvin

Vesiruton pahoin valtaamalla Vuotunki-järvellä elokuussa tehty laajamittainen raivausnuottaus onnistui hyvin. Korjuu toteutettiin Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa yhteistyössä: yrittäjä rakensi vesiruton poistoa varten raivausnuotan, jolla vesiruttokasvusto vedettiin rantaan. Kolmepäiväisen urakan aikana vesiruttoa nostettiin rannalle hankehenkilöstön, Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja paikallisten maatalousyrittäjien voimin.

Vesiruttoa vedettynä kasoihin Vuotunki-järven rannalle
© Ritva Nilivaara-Koskela

Vesiruttoa voi hyödyntää maanparannuksessa ja biokaasun raaka-aineena

Aiemmin saatujen tulosten perusteella vesirutto soveltuu parhaiten maaparannus- ja lannoituskäyttöön sekä biokaasun tuotantoon. Nyt arvioidaan näiden hyötykäyttömuotojen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä. ”Lisäksi voidaan tunnistaa käytössä olevien korjuumenetelmien ja maatalouskoneiden kehittämistarpeita, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin kostean ja rihmamaisen vesiruton käsittelyyn, ja saadaan selville eri menetelmäketjujen toimivuus”, kertoo projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela.

Vesistövaikutusten seurannan perusteella kehitetään vesiruton poiston suunnittelumenetelmiä niin, että korjuun haitalliset vaikutukset vesistössä voidaan minimoida. Alustavia tuloksia saadaan jo keväällä 2020.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Koneyrittäjienliitto, Marjatta ja Eino Kollin säätiö ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Lisätietoa

Projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela, Suomen ympäristökeskus p. 029 525 2052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hankkeet:
Vesiruton ravinteet ja energia talteen (Elodea II)
Vesiruton hyötykäyttö - riesasta raaka-aineeksi (Elodea)

Vipuvoimaa EUsta -logo
 
Euroopan Unioni-logo

Kohderyhmä: