Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Viemäriä ei kannata kaivaa joka paikkaan

Tiedote 3.4.2013 klo 12.00
Viemäröinti on pitkäikäinen investointi, jonka tarve ja edellytykset tulisi arvioida ennakoiden ja kokonaisvaltaisesti. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen tulevat vaikuttamaan merkittävästi haja-asutusalueella toimivien vesihuoltolaitosten ja -osuuskuntien liittyjämääriin ja toimintaedellytyksiin. ”Uuden rakennustiheyteen perustuvan mittarin avulla voidaan kartoittaa alueet, joissa viemäröinti on asutusrakenteen perusteella kiinteistökohtaista järjestelmää edullisempi ratkaisu ”, kertoo tutkija Ville Helminen SYKEstä.

Suomessa vesihuolto­verkoston piirissä on talousveden osalta yli 90 % asukkaista ja jäteveden osalta 85 %. Valtakunnallisen viemäröinti­ohjelman mukaan edelleen on tarvetta liittää vähintään 65 000 taloutta viemäriverkostoon haja-asutusalueella. Verkostojen ulkopuolelle jäävät taloudet hoitavat vesihuoltonsa kiinteistökohtaisin järjestelmin.

Uusi työkalu verkoston taloudellisten edellytysten arviointiin

Yhteinen viemäriverkosto muodostuu kiinteistökohtaista järjestelmää edullisemmaksi, kun kyläalueen rakennustiheys on yli 20-30 rakennusta neliökilometrillä ja verkoston kaivaminen on helppoa. Tämä tarkoittaa, että verkostoon liitettävien rakennusten etäisyyden tulisi olla keskimäärin alle 225 metriä. Vaikeasti kaivettavilla kallioisilla alueilla vaaditaan yli 40-60 rakennusta neliökilometrillä, jolloin rakennusten välisen etäisyyden tulisi olla enintään 160 metriä. Työkalua voidaan hyödyntää haja-asutusalueen vesihuollon ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisessa.

Rakennustiheys ja kustannukset eivät kuitenkaan ole ainoat kriteerit vesihuoltoratkaisun valinnassa. Ensisijaista on laadukkaan ja riittävän talousveden saanti, sekä mahdollisuus jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn. Kiinteistökohtaiseen ratkaisuun ei voida aina päätyä, vaikka se olisi kustannuksiltaan kannattavin vaihtoehto.

Yhteiselle vesihuollolle soveltuvat alueet ovat muutoksessa

Pysyvä asutus haja-asutusalueella on vähentynyt Suomessa vuosina 1980–2011 yhteensä 394 000 asukkaalla. Samaan aikaan taajamissa asuvien osuus on kasvanut 1 022 000 asukkaalla. Kehityksen jatkuessa samanlaisena nykyisillä haja-asutusalueilla asuvien määrä vähenee edelleen noin 54 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.

”Haastavimpia alueita ovat kasvavien kaupunkiseutujen laitamat, joissa rakennustiheys on kasvanut haja-asutusalueellakin sellaiseksi, että alueiden tulisi olla vesihuoltopalveluiden piirissä”, toteaa SYKEn tutkija Sanna Vienonen. Omaehtoinen osuuskuntatoiminta ei pitkällä tähtäimellä ole paras ratkaisu, mikäli asiakkaita on paljon ja vesijohtoverkoston pituus vastaa keskikokoisen kaupungin verkostoa. Lisäksi vesihuoltoinfrastruktuurin rakentaminen kaavoittamattomalle alueelle vaikuttaa tuleviin maankäyttöratkaisuihin, joten maankäytön periaatteet tulisi ratkaista ennen vesihuollon rakentamista.

Taantuvilla haja-asutusalueilla, joissa rakennuksia on harvassa ja kasvupaine vähäinen, on yhteisten vesihuoltoverkostojen syntyminen pääsääntöisesti riippuvaista paikallisesta aktiivisuudesta. Suurimmilla väestökatoalueilla on tehtävä päätöksiä saneerausikäisen verkoston ylläpidon ja kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin siirtymisen välillä.

Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen 2030 -julkaisu

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamisen kysymyksiin pureutuvaa HaKeVe2030-hanketta, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2010-2012. Hankkeen ohjausryhmään kuului ELY-keskusten, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä SYKEn edustajia. Hankkeen loppuseminaarissa 3.4.2013 esitellään hankkeen julkaisu ja tulokset sekä keskustellaan valtakunnallisista kehittämistarpeista.

    HaKeVe 2030 -hankesivut
    Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen 2030 -julkaisu


Lisätietoja

Tutkija Ville Helminen
Suomen ympäristökeskus
p. 0400 148 845
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Sanna Vienonen
Suomen ympäristökeskus
p. 0400 148 569
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Marja-Sisko Vuorinen
Suomen ympäristökeskus
p. 040 159 8852
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kohderyhmä: