Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle - rohkealle Hiitolanjoen avaajalle

Tiedote 28.10.2020 klo 10.50
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön keskeiset henkilöt (vasemmalta): hallituksen pj. Ilkka Nokelainen, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, Soile Lehtinen, Kimmo Kylämies, Mari Matikainen, Matti Moller ja Hiitolanjoki-yhdistyksen pj. Mikko Europaeus. © Jukka Kosonen

Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet virtaavat vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokalle asti, mikä vakiinnuttaa äärimmäisen uhanalaisen luonnonvaraisen järvilohen aseman Suomessa ja edesauttaa vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Rohkea avaus kannustaa laajaan yhteistyöhön ja vastuunottoon

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut vuodesta 2004 asti mukana kehittämässä Hiitolanjokea sekä raivaamassa tietä kohti vapaata lohijokea, mutta viime vuosina se on ottanut projektissa yhä enemmän vastuuta. Kun voimaloiden lunastusneuvotteluihin ryhdyttiin, säätiö tarjoutui ottamaan voimalat hallintaansa. Tavoitteena oli varmistaa joen muutosprosessin onnistuminen. Säätiö laajensi rohkeasti omaa toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin, voimaloiden alasajoon, purkutöiden luvitukseen sekä purku- ja jälkihoitotyötehtäviin. Ensimmäinen voimala eli Lahnasenkoski ostettiin säätiölle vuonna 2017.

Hiitolanjoen vapauttamisessa on ollut mukana laaja asiantuntijaverkosto, mutta vastuun asian eteenpäin viemisestä on kantanut virkistysaluesäätiö ja erityisesti Hanna Ollikainen. Yhteistyötä on tehty erittäin laajasti säätiön johdolla ja mukana ovat olleet tiivisti muun muassa Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja Rautjärven kunta.

”Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa eri toimijatahoja kokoava ja yhdessä pitävä voima, mutta ennen kaikkea vastuunkantaja”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen toteaa. ”Ilman säätiön esimerkillisen rohkeaa toimintaa emme olisi tässä tilanteessa. Hiitolanjoen ennallistaminen on ennen kaikkea järvilohen suojelutyön voitto, mutta myös erittäin merkittävä aluekehityksellinen edistysaskel. Vapaana kuohuva lohijoki kaikkine mahdollisuuksineen on valtava vetovoimatekijä ja erityinen helmi koko maakunnalle”, Sikanen jatkaa.

Ylistävän arvion hyvästä yhteistyöstä antoi myös Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen: ”Hanna Ollikaisen työtä määrittää asialle omistautuminen, kova työmoraali ja kaikkien toimijatahojen kunnioittaminen sekä kuunteleminen, vaikka intressit eivät aina kohtaisikaan. Ensiarvoisen tärkeän diplomaattisen toimintatavan lisäksi Hannan usko omaan asiaan on käsittämättömän kova, kuten vuorien siirtämisessä kuuluu ollakin.”

Kolme Hiitolanjoen koskea palautuu vaelluskalojen käyttöön

Hiitolanjoki vapautuu vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi, kun kolme patoa puretaan ja ne vapautuvat voimantuotannosta. Kangaskoski vapautuu vuonna 2021, Lahnasenkoski 2022 ja Ritakoski 2023. Nämä kosket yhdessä muiden vapaina kuohuvien koskien kanssa muodostavat eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upean koskireitin 18 metrin pudotuskorkeudellaan.

Ilmakuvassa Hiitolanjoen Kangaskosken voimala, yläkanava ja pato, kuvassa alhaalla näkyy luonnonuoma. © Arto Apila

Palkinto on osa Vesistökunnostusverkoston toimintaa

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa. Sen voi saada toimija, joka on tehnyt esimerkillistä työtä vesistöjen kunnostuksen edistämiseksi. Palkinnonsaajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna olivat edustettuina Metsähallitus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE sekä ympäristöministeriö.

Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Sitä koordinoi Suomen ympäristökeskus.

Palkinto jaetaan vuosittain Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa. Tänä vuonna seminaari järjestettiin 27.-28.10. webinaarina yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Kalatalouden ympäristöohjelma (EMKR) ja Freshabit LIFE IP -hankkeiden, Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin, Sisä- ja Itä-Suomen kalatalousryhmien, Luonnonvarakeskuksen, WWF Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Lisätietoa

  • Tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus SYKE / Vesistökunnostusverkosto, p. 029 525 2149, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä

Kuvia median käyttöön


Kohderyhmä: