Tiedote 23.11.2016 klo 9.22
Yhdyskuntalietteistä on havaittu lukuisia erilaisia orgaanisia haitta-aineita, joiden vaikutuksista ympäristössä tarvitaan lisätutkimuksia. © Vanessa Riki
Nykyisillä yhdyskuntalietteen käsittelymenetelmillä ei pystytä poistamaan riittävän tehokkaasti tiettyjä lietteen sisältämiä haitallisia aineita. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa kompostoinnin ja mädätyksen läpikäyneestä lietteestä löytyi edelleen muun muassa erilaisia pysyviä ja haitallisia yhdisteitä kuten bromattuja palonsuoja-aineita (PBDE), perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) sekä lääkeaineita.
Haitallisten aineiden yhteisvaikutuksia, kertyvyyttä ja käyttäytymistä maaperän ekosysteemissä ei tunneta vielä riittävästi. Myös haitallisten aineiden kulkeutumisesta pinta- ja pohjavesiin tarvitaan lisätutkimuksia. Tähänastisten tutkimustulosten perusteella varovaisuusperiaatteen noudattaminen yhdyskuntalietteen hyötykäytössä on edelleen perusteltua.
Yhdyskuntaliete sisältää runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita, kuten fosforia, jota hyödyntämällä voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden käyttöä ja säästää rajallisia fosforivarantoja. Yhdyskuntalietteistä on kuitenkin havaittu lukuisia erilaisia orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat olla peräisin niin kotitalouksista, teollisuudesta, hulevesistä kuin kaatopaikkojen suotovesistä.
Lietteen toistuva levittäminen saattaa lisätä maaperän haitta-ainepitoisuuksia
Eräät orgaaniset haitta-aineet eivät poistu lietteen käsittelyketjussa, minkä takia ne voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle. Jos lietettä levitetään toistuvasti, pysyvien yhdisteiden kuten tiettyjen bromattujen palonsuoja-aineiden pitoisuudet maaperässä voivat nousta. Tämän seurauksena kasvit ja eliöt saattavat aikojen saatossa alistua yhä korkeammille haitta-ainepitoisuuksille. Vähemmän pysyvien yhdisteiden kohdalla myös niiden jatkuva vuo ympäristöön voi ylläpitää niiden esiintymistä ja mahdollisia vaikutuksia maaperään ja eliöihin.
Lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet sekä osa lääkeaineista saattavat puolestaan vesiliukoisempina kertyä joko kasveihin tai huuhtoutua maaperästä edelleen pinta- tai pohjavesiin. PFAS- ja PBDE-yhdisteiden on myös todistettu kertyvän lieroihin, joista ne voivat kulkeutua eteenpäin ravintoketjussa. Lisäksi kasvit, lierot ja mikrobit voivat yhdessä muuntaa lietteen mukana maaperään päätyneet yhdisteet biosaatavampaan muotoon, jolloin ne ovat helpommin eliöiden ja kasvien käytettävissä.
Antibioottijäämien mahdollisia vaikutuksia maaperän mikrobistoon ei myöskään voida sulkea pois. Esimerkiksi antibakteerisena yhdisteenä käytetyn triklosaanin sekä eräiden antibioottien pitoisuudet olivat SYKEn tutkimuksen mukaan melko korkeita sekä yhdyskuntalietettä sisältävissä lannoitevalmisteissa että maaperässä, jonne valmisteita oli levitetty.
Yhdyskuntalietteen käyttö vaatii edelleen jatkotutkimuksia
Suomen ympäristökeskuksen mukaan lietteeseen pidättyvien pysyvien ja haitallisten orgaanisten yhdisteiden pitkäaikais- ja yhteisvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimuksia. RUSSOA-hankekokonaisuudessa tarkasteltiin vain hyvin pientä osaa kaikista niistä haitallisista orgaanisista yhdisteistä, joita lietteeseen ylipäätään pidättyy. Lisätutkimuksia tarvitaan myös muista haitallisista yhdisteistä.
Lisäksi tiedetään, että jätevedenpuhdistamolle saapuvista mikromuoveista valtaosa päätyy lietteeseen. Mikromuovien esiintymistä, niiden mahdollisia vaikutuksia maaperäeliöihin sekä yhteyttä haitallisten aineiden esiintymiseen on tarpeen selvittää. Tähänastisten tutkimustulosten perusteella varovaisuusperiaatteen noudattaminen yhdyskuntalietteen hyötykäytössä on edelleen perusteltua.
Jätevedenpuhdistamoita ei ole nykyisellään suunniteltu poistamaan jätevesistä muuta kuin lähinnä ravinteita ja kiintoainesta, minkä takia erilaiset orgaaniset haitta-aineet voivat joko kulkeutua puhdistusprosessin läpi tai pidättyä lietteeseen. Jäteveden puhdistusprosessin tehostaminen ei välttämättä juuri paranna lietteen laatua, sillä lisäpuhdistusmenetelmät sijoitetaan yleensä prosessin loppuvaiheeseen. Varsinainen liete kuitenkin muodostuu pääasiassa jo prosessin alkuvaiheessa. Näin ollen jatkossa tulisikin kehittää nimenomaan lietteen käsittelymenetelmiä, jotta haitallisten aineiden määriä voitaisiin vähentää.
Suomen ympäristökeskuksen RUSSOA-hankkeessa tarkasteltiin yhdyskuntalietteiden maatalous- ja viherrakennuskäyttöön liittyviä mahdollisia riskejä. Hankkeessa kartoitettiin eräiden lääkeaineiden esiintymistä jätevedenpuhdistamon lietteissä sekä selvitettiin lääkeaineiden ja haitallisten orgaanisten yhdisteiden vaikutuksia ja kertyvyyttä maaperään sekä maaperäeliöihin.
Hankkeen loppuraportti
Lisätietoa
Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1843, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi