Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uusi katsaus: Virtavesien liettyminen haittaa raakun ja taimenen lisääntymistä

Tiedote 15.11.2019 klo 8.42
 n
Maankäyttö lisää virtavesien kiintoainekuormitusta, millä on lukuisia haittavaikutuksia virtavesien eliöyhteisöihin. Kuvassa taimen. © Jarno Turunen

Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoiden laatima kirjallisuuskatsaus selvitti kiintoaineen eroosiota ja sedimentoitumista luonnollisena virtavesien ilmiönä sekä liiallisen kiintoainekuormituksen haittoja virtavesissä. ”Monien virtavesien ikonisten lajien kuten jokihelmisimpukan ja taimenen lisääntymiseen liittyvät ongelmat kytkeytyvät vahvasti virtavesien pohjien liettymiseen”, tutkija Jarno Turunen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa katsauksen perusteella.

Valuma-alueelta huuhtoutuvan kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio ovat keskeisiä virtavesien luonnonprosesseja. Alueen maaperä, geologia, maastonmuodot ja ilmastotekijät vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon virtavedet kuljettavat kiintoainetta ja millaiseksi niiden uomarakenne muovautuu.  Nykyinen maankäyttö, etenkin maa- ja metsätalous, lisää virtavesien kiintoainekuormitusta, pohjien liettymistä ja aiheuttaa muutoksia virtavesien eliöyhteisöissä.

”Taimenen mäti kehittyy virtavesien sorapohjien sisällä kutupesässä talven yli. Soraikoiden liettyminen hienolla kiintoaineella vähentää veden virtausta soraikon sisään. Lisäksi eloperäinen kiintoaines lisää hajotessaan kutupesän hapenkulutusta. Niinpä mätimunat voivat tuhoutua hapen puutteeseen. Samoin raakun poikaset kasvavat ensimmäiset elinvuotensa soraikoin sisään kaivautuneina, jolloin pohjien liettyminen vaikeuttaa raakun elinkiertoa.”

Kiintoainekuormituksen vesistöhaitat ovat toki olleet aiemminkin tiedostettuja, mutta kuormituksen seuranta on keskittynyt enemmän vedenlaatuun. ”Kiintoaineen sedimentoitumista ja siitä aiheutuvaa pohjien liettymistä ei käytännössä seurata, vaikka juuri se todennäköisimmin aiheuttaa suurimmat ekologiset haittavaikutukset virtavesissä.”

Katsauksessa tarkasteltiin lisäksi liettymisestä kärsivien virtavesien kunnostusmenetelmiä sekä kiintoainekuormituksen mittausta ja mallintamista.

Selvitys on lajissaan ensimmäinen näin laaja suomenkielinen katsaus aiheeseen. Julkaisu toimii tietolähteenä viranomaisille, tutkijoille, virtavesien parissa työskenteleville, sekä muille virtavesistä kiinnostuneille. Julkaisu on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelman rahoituksella.

Julkaisu: Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi

Lisätietoja:

Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus  p. 0295 251 582, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 


Kohderyhmä: