Uutinen 29.11.2024 klo 6.34
EU:n rahoittama Canemure-hanke tuki alueiden ilmastotyötä 6 vuotta. Suomen ympäristökeskus (Syke) on koonnut keskeiset, Canemure-hankkeen piirissä olleiden seitsemän maakunnan opit Best Practices -julkaisuun. Ilmastotyötä koordinoitiin alueellisesti Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Opit pohjautuvat näiden aluekoordinaattorien haastatteluihin.
Aluekoordinaattoreiden mukaan ilmastotyö edellyttää poliittista tukea ja mandaattia toimia. Verkostotyöskentely tuo ilmastotyöhön pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta, sitouttaa toimijoita ja edesauttaa tiedon leviämistä.
Alueellisen ilmastotiekartan valmistelu yhteistyössä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa tuo ilmastotyöhön suunnitelmallisuutta, vastuunjakoa ja seurantaa. Tiekartan hyväksyttäminen aluevaltuustossa tekee työstä strategista ja organisaation läpileikkaavaa. Tiekartta edesauttaa rahoituksen kohdentamista olennaiseen työhön. Lisäresursseja on mahdollista saada esimerkiksi hankkeista.
Monet kunnat tarvitsevat käytännön tukea ilmastotyön suunnitteluun, toimeenpanoon, seurantaan ja viestintään. Aluekoordinaattorilla on tärkeä rooli tiedon koostamisessa, jakamisessa ja kuntien vertaisoppimisen tukemisessa. Vertaistuen avulla voidaan edetä hankalissakin kysymyksissä.
Eri alueilla erilaisia vahvuuksia ja yhteisiä haasteita
Alueiden nostamat vahvuudet liittyvät muun muassa laajaan alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Alueilla on toteutettu mittavia investointeja ja kehityshankkeita erityisesti energiasektorilla ja kiertotaloudessa. Hyvän ja tavoitteellisen ilmapiirin koetaan tukevan alueen elinvoimaisuutta ja kehittämistä.
Ilmastotyön edistämisessä suurimmat haasteet liittyvät resursoinnin lisäksi vaikeimpiin päästösektoreihin, kuten liikenteen ja maatalouden päästöihin ja maankäyttösektorin hiilitaseeseen.
Etenkin pienten kuntien vähäiset resurssit ja taloudellinen tilanne on ollut esillä useissa maakunnissa, mikä korostaa aluekoordinaattoreiden tarjoaman tuen tärkeyttä. Kasvava väestö esimerkiksi Pirkanmaalla ja Uudellamaalla tuo lisähaasteita rakentamisen ja liikenteen päästövähennysten saavuttamiseen. Myös uusiutuvan energian investointien sijoittumisessa on alueellisia haasteita.
Maatalouden päästöt koetaan haasteellisiksi erityisesti ruuantuottajamaakunnissa, kuten Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Ytimessä kokemusten vaihto, työkalut, mandaatti ja resurssit
Kokemusten ja hyvien toimintatapojen jakaminen eri maakuntien aluekoordinaattoreiden kesken on auttanut löytämään ratkaisuja alueellisen ilmastotyön edistämiseen. Syken kunnille ja alueille tuottamat työkalut koetaan erittäin hyödyllisiksi, ja niiden toivotaan olevan saatavilla myös jatkossa.
Vaikka työ on monilta osin saatu pysyväisluontaiseksi, viimeisten vuosien aikana nostatettu ja aikaansaatu ilmastotyö kaipaa jatkuakseen resursseja ja mandaattia valtiolta ja päättäjiltä. Erityisesti kunnille tarjolla ollut konkreettinen tuki, kuten suunnitelmien laatiminen ja toimeenpano kunnissa, yleinen neuvonta ja työkalujen käyttötuki, on vaarassa hiipua ilman työhön osoitettua alueellista resurssia.
Julkaisu
Lisätietoja
Hankkeen vetäjä, erikoistutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1140, etunimi.sukunimi@syke.fi
Suunnittelija Aliisa Vulli, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1142, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Venla Riekkinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1942, etunimi.sukunimi@syke.fi