Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Bronkan sataman ruoppauksen samentama vesialue ei ulotu Suomen merialueelle

Uutinen 8.10.2015 klo 15.38

Pietarin edustalle, välittömästi tulvapadon sisäpuolelle valmistumassa olevan Bronkan sataman ruoppaustyöt ovat aiheuttaneet satelliittikuvahavaintojen perusteella veden samentumista laajalla alueella Suomenlahden itäisessä pohjukassa. Satelliittikuvien ja Suomen itärajan tuntumassa sijaitsevien havaintoasemien tietojen mukaan samentuma ei ole ulottunut Suomen merialueelle. Laajimmillaan samentuma on yltänyt Seiskarin saaren vaiheille, noin 50 km päähän Suomen ja Venäjän merirajasta.

Bronkan sataman ruoppausten aiheuttaman samentumisalueen sijainti ja laajuus.(2)
Kartassa on esitetty samentumisalueen sijainti sekä laajuus. Kartassa erottuu punaisella alueet, joilla satelliittiaineistoista havaittiin voimakasta veden samennusta. © Kuva: SYKE

Bronkan ruoppausmäärät ovat olleet suuria, vuonna 2014 yli 15 miljoonaa kuutiometriä ja vuoden 2015 aikana 13 miljoonaa kuutiometriä. Ruoppausmassan arvellaan sisältävän runsaasti savea eli hienoainesta, joka leviää laajalle alueelle aiheuttaen samentumisen. Samentuma laimenee levitessään ja savisameus aiheuttanee pohjan liettymistä ruoppausalueen lähellä. Suomen itäisimmillä veden laadun seurannan asemilla Huovarissa ja Haapasaaressa ei ole havaittu sameudessa normaalista poikkeavia arvoja vuosina 2014 ja 2015.

Venäläisen State Research Institute of Lakes and Rivers Fisheryn tekemän selvityksen mukaan ruoppaus on jonkin verran huonontanut ekosysteemin tilaa mm. kalojen ravinnon vähentymisen ja kutualueiden tuhoutumisen myötä. Nämä vaikutukset ovat laitoksen mukaan paikallisia. Laitos on vastannut satamarakennusalueen hydrobiologisesta seurannasta vuodesta 2011 alkaen.

Haitallisista aineista tarvitaan lisää tietoa

Samennus- ja liettymisvaikutusten lisäksi ruoppaukset voivat aiheuttaa haitallisten aineiden vapautumista ja leviämistä veteen, sekä vaikuttaa rehevöitymisoloihin.

Ruoppausmassasta ja laajalle alueelle levinneestä hienoaineksesta voi vapautua veteen haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Haitalliset aineet voivat vaikuttaa hyvin pieninä pitoisuuksina ja ne voivat rikastua ravintoverkossa ja siirtyä kauas alkuperäisestä päästölähteestään. Ruoppausten yhteydessä mahdollisesti vapautuneiden haitallisten aineiden laadusta, määrästä ja leviämisestä tai ruopatun alueen aiemmasta käytöstä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tietoja käytettävissä.

Haitallisiin aineisiin liittyvien vaikutusten arvioimiseksi tarvitaankin tietoja ruopatun massan laadusta ja ominaisuuksista sekä ruoppausmassojen läjityspaikoista ja -tavoista. Näitä tietoja pyritään saamaan ruoppausalueen tilan seurannasta ja valvonnasta vastaavilta tahoilta Venäjällä.

Suomenlahden viime kesän laajat sinileväkukinnat ovat SYKEn leväseurannan mukaan seurausta Itämeren pääaltaasta virranneista ja Suomenlahden pohjasta vuonna 2014 huonoissa happioloissa vapautuneista ravinteista. Bronkan sataman ruoppauksen yhteydessä pohjasta vapautuneet ravinteet ovat voineet aivan itäisimmän Suomenlahden osalta lisätä kukintoja elokuussa 2015.

SYKE seuraa Bronkan ruoppausten mahdollisia vaikutuksia sameuteen ja rehevöitymiseen HELCOMin avomeriseurannan, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rannikkoseurannan sekä kaukokartoitustulkintojen avulla. Tietoja saadaan myös Venäjällä vedenlaadun seurannasta vastaavalta North-West Administration for Hydrometeorology and Environmental Monitoring tutkimuslaitokselta Suomenlahti-vuosi 2014 -hankkeessa alkaneen yhteistyön tuloksena.

Bronkan sataman ensimmäisen rakennusvaiheen ruoppaukset valmistuvat suunnitelmien mukaan tämän vuoden aikana.

Lisätiedot:

Sameuden leviäimnen ja biologiset vaikutukset:
Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ruoppausten ja läjitysten riskit, haitalliset aineet:
Erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 608, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisää aiheesta

 


Kohderyhmä: