Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hyönteiskantojen tilaa seurataan yhä laajemmin Euroopassa

Uutinen 22.2.2019 klo 8.40
Sitruunaperhonen
Sitruunaperhonen keltanolla. Kuva Riku Lumiaro.

Viime aikoina on raportoitu hälyttäviä uutisia pölyttäjien ja muiden hyönteisten hupenemisesta. Tiedot hyönteiskantojen tilasta ovat edelleen heikkoja, mutta seurantatietoa kerätään yhä laajemmin sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Parhaiten tietoa on päiväperhosista. Uusi EU-hanke on laajentamassa päiväperhosten seurantaa myös Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan, missä tiedonpuute on suurinta.

Päiväperhosten tilaa seurataan useimmissa EU-maissa. Havaintoaineistoja on parhaiten Iso-Britanniasta ja Hollannista (ks. kartat alla). Kaikissa maissa käytetään samaa vakiolinjoilla tehtävään perhoslaskentaan perustuvaa seurantamenetelmää, joten eri tahoilla kerätyt tietoaineistot ovat yhdistettävissä toisiinsa. Tämän ansiosta on voitu kehittää esimerkiksi EU:n yhteinen seurantaindikaattori ruohostomaiden päiväperhosille. Suomi on ollut mukana tässä yhteistyössä SYKEn ylläpitämän Maatalousympäristön päiväperhosseurannan kautta.

Kartta perhosseurannasta
Euroopan käynnissä olevat päiväperhosseurannat (vasemmalla), sekä näiden havaintopaikat vuosilta 2000–2015 (oikealla). Mitä tummempi ympyrä, sitä pitempi aikasarja havaintopaikalta on.

Vasta käynnistynyt EU-rahoitteinen ABLE -hanke (Assessing Butterflies in Europe, 2019–2020) pyrkii laajentamaan päiväperhosten seurantaa etenkin Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on käynnistää seuranta ainakin kahdeksassa uudessa EU-maassa. Näissä kertyvät havaintoaineistot pyritään kokoamaan Iso-Britanniassa ylläpidettävään eBMS-keskustietokantaan, josta ne ovat tutkijoiden hyödynnettävissä. Myös Suomessa kerätyt havaintoaineistot on luovutettu tähän yhteiskäyttöön. Tuloksena on saatu monia tutkimusartikkeleita mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliölajistoon.

Suomi on päiväperhosseurannassa Euroopan edelläkävijöitä

SYKEn ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Se on siten Euroopan neljänneksi vanhin linjalaskentoihin perustuva päiväperhosseuranta. Tämä ilmenee myös tummina pisteinä yllä olevassa karttakuvassa. Seurannan havainnoijat ovat vapaaehtoisia luontoharrastajia. Tulosten pohjalta SYKE tiedottaa vuosittain elokuussa päättyvän perhoskesän erityispiirteistä. Seurantatuloksia raportoidaan laajemmin seurannan verkkosivuilla sekä Baptria-lehdessä julkaistavassa vuosiraportissa. Osallistumme myös aktiivisesti eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön ja monikansallisen eBMS-keskustietokannan ylläpitoon.

Maamme hyönteiskantojen seuranta ei ole vain päiväperhosten varassa. SYKE ylläpitää myös kansallista yöperhosseurantaa, joka on toiminut jo vuodesta 1993 lähtien. Lisäksi SYKE valmistelee parhaillaan esitystä myös kimalaiskantojen seurannan käynnistämiseksi. Kuva maamme hyönteiskantojen tilasta ja kehityksestä tulee siis jatkossa tarkentumaan entisestään.

Perhosseurannan tuloksia 2000-luvulla
Vasemmalla: Maatalousalueiden päiväperhosten yleinen kannankehitys Suomessa 1999-2018. Indeksi koostuu yhteensä 45 päiväperhoslajin tiedoista. Oikealla: Päiväperhoslajien lukumäärät jakautuen vähentyneisiin (--, -), vakaisiin (0) sekä runsastuneisiin (+, ++) vuonna 2018. Lähde: Suomen ympäristökeskus.

 

Lisätietoja

Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 50 98654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Linkit

 

 


Kohderyhmä: