Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hyvin käynnistynyt kimalaisten seuranta juhlistaa Maailman pölyttäjäpäivää 20.5.

Uutinen 20.5.2020 klo 8.00

Tänään vietetään kansainvälistä Maailman pölyttäjäpäivää. Pölyttäjien tila huolestuttaa laajalti meillä ja maailmalla. Tärkeimpiä pölyttäjiämme ovat kimalaiset, mutta niistä ei ole käytössä systemaattista seurantatietoa. PÖLYHYÖTY -hanke pyrkii korjaamaan tämän puutteen.

Kimalainen purkissa
Lasipurkissa kimalaista saa tarkastella rauhassa. Tässä kivikkoloiskimalainen. Kuva Janne Heliölä.

YK:n aloitteesta syntynyt Maailman pölyttäjäpäivä 20.5. (World Bee Day) muistuttaa siitä, kuinka tärkeitä kimalaiset, mehiläiset ja muut pölyttäjät meille ihmisille ovat. EU ja Suomi pyrkivät myös monin tavoin edistämään pölyttäjien hyvinvointia. Tällä turvaamme monimuotoisen luonnon lisäksi myös monipuolisen ruokatuotannon.

Viime vuosina on uutisoitu havaintoja tarhamehiläisten joukkokuolemista, neonikotinoidien haitoista pölyttäjille sekä lentävien hyönteisten määrän romahtamisesta Saksassa. Pölyttävien hyönteisten tila herättää yhä laajempaa huolta. Moni maa on laatinut kansallisen strategian hyönteispölytyksen turvaamiseksi, ja tällainen on suunnitteilla myös Suomessa.

Tutkimustietoa eri pölyttäjähyönteisten määrien kehityksestä Suomessa on tällä hetkellä niukasti. Aiemmin meillä on seurattu lähinnä yö- ja päiväperhosten kannanmuutoksia. Tietoa puuttuu etenkin kimalaisista, jotka ovat maamme tärkeimpiä pölyttäjiä. Kimalaisten seurannan pilotointi onkin PÖLYHYÖTY-tutkimushankkeen (2019–2021) yksi keskeisistä tavoitteista.

Kimalaisten seuranta käynnistyi viime kesänä. Tuolloin havaintoja kertyi yhteensä 70 havaintopaikalta, mikä ylitti odotukset selvästi. Suosio jatkuu, sillä tänä kesänä havainnointi on käynnistymässä jo 108 paikalla. Tämä antaa hyvät edellytykset säännölliselle seurannalle pilottihankkeen jälkeen.

Kimalaislaskentapaikat kartalla
 

Useimpien muiden lajiseurantojen tavoin myös kimalaisia havainnoivat vapaaehtoiset luontoharrastajat. Ennakkoon eniten huolta oli sitä, miten löydetään riittävän paljon innokkaita osallistujia. Pelko osoittautui turhaksi, kun ilmeni että kimalaisilla on huomattavan paljon ystäviä. PÖLYHYÖTY-hanke on tarjonnut heille valmiin toimintamallin ja siihen liittyvää koulutusta, neuvontaa ja ohjemateriaaleja.

Kesällä 2019 seurannassa havaittiin yhteensä 8 691 yksilöä 27 kimalaislajista. Suomessa esiintyy yhteensä 37 kimalaislajia. Havaintoja kerätään kävellen kierrettäviltä laskentareiteiltä, jotka ovat pituudeltaan keskimäärin kilometrin luokkaa. Reiteillä havaittiin kesässä keskimäärin noin 100 kimalaisyksilöä, mutta niiden määrissä oli suurta vaihtelua. Yleisimpiä lajeja olivat odotetusti mantu-, kivikko- ja peltokimalainen. Muutamilla paikoilla tavattiin myös maahamme vasta hiljattain levinneitä kaakon- ja uralinkimalaista.


Lisätietoja

Kimalaisseurannan koordinointi
Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

PÖLYHYÖTY -hankkeen vetäjä
Erikoistutkija Juha Pöyry, p. 0295 251 534, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lue lisää aiheesta

 

 


Kohderyhmä: