Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun historiallisen suuri satsaus Suomessa

Uutinen 2.12.2021 klo 15.34
Sinisimpukka.
Sinisimpukat ovat Itämeren avainlajeja, jotka tarjoavat suojaa pieneliöille, ruokaa merilinnuille ja myös kirkastavat vettä suodattamalla sitä. Kuva: Mats Westerbom

Itämeren meriluonto on lajirikas ja monimuotoinen, mutta tällä hetkellä siihen kohdistuu paljon erilaisia paineita ilmastonmuutoksesta meriliikenteeseen. Pitkän ajan kuluessa Itämerelle sopeutuneet lajit ovat vaarassa kadota niiden elinolosuhteiden muuttuessa. Meriluonnon hyvinvoinnin ja lajiston säilymisen kannalta onkin tärkeää, että merialueiden suojelua saadaan lisättyä ja tehostettua, ja että Itämeren käyttö on kestävällä pohjalla.

Itämeren meriluonnon suojeluun satsataan huomattavasti seuraavan kahdeksan vuoden aikana, sillä uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke käynnistyy joulukuussa. Ympäristöministeriön tilaaman ja Metsähallituksen koordinoiman kahdeksanvuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. Siitä 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta.

BIODIVERSEA-hanke nojaa vahvasti SYKEn koordinoimaan VELMU-ohjelmaan ja siinä kehitettyihin menetelmiin, aineistoihin ja osaamiseen. Hankkeessa kartoitetaan merialueita niiden luontoarvojen tunnistamiseksi, seurataan jo kartoitettujen alueiden tilan kehittymistä, luodaan entistä toimivampi suojelualueverkosto, tutkitaan ihmisen vaikutusta meriluontoon, kehitetään kestävää luontomatkailua sekä tarjotaan tietoa meriluonnon merkityksestä ja sen suojelun tärkeydestä.

"BIODIVERSEA on merkittävä askel Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Hankkeessa tehostetaan meriluonnonsuojelua kunnostamalla heikentyneitä elinympäristöjä ja selvittämällä, minne uusia suojelualueita kannattaa perustaa. Mereisen suojelualueverkoston laajentaminen edistää tärkeää tavoitettamme pysäyttää luontokato”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Tavoitteena toimiva suojelualueverkosto

EU:n biodiversiteettistrategian kunnianhimoisena tavoitteena on, että Euroopan merien pinta-alasta 30 prosenttia olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään, miten tämä tavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaalla ja samalla yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Nykyinen suojelualueverkosto kattaa n. 12 prosenttia Suomen meripinta-alasta. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) aineistoihin perustuen paikannetaan monimuotoisimmat ja arvokkaimmat vedenalaisen luonnon kohteet ja tehdään koko rannikon kattava tiekartta suojelualueverkoston kehittämiseksi.

Pelkkä suojelualueiden pinta-alan lisääminen ei yksin riitä turvaamaan meriluonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa etsitäänkin keinoja tehostaa jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa esimerkiksi ottamalla entistä paremmin vedenalaiset luontoarvot huomioon alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia eliöstöön ja ihmisen aiheuttamiin paineisiin selvitetään, jotta varmistetaan suojelun tehokkuus myös tulevaisuudessa.

Melu, muoviroska ja vieraslajit vaikuttavat meren tilaan

Suomen ympäristökeskus SYKE tutkii hankkeessa laaja-alaisesti ihmistoiminnan vaikutuksia meren biodiversiteetille, kuten esimerkiksi vedenalaista melua ja meren muoviroskaa. Hankkeessa tehdään muun muassa ensimmäinen saaristoalueiden melukartta. Vaikka laivamelua avomerellä on tutkittu paljon, pienveneiden melu saaristossa ja sen vaikutukset eliöihin ovat olleet tähän mennessä tutkimatta.

”Käytämme hankkeessa innovatiivisia menetelmiä. Selvitämme esimerkiksi ihmisten määriä merellä puhelinoperaattoritietojen avulla ja havainnoimme veneiden liikkeitä saaristossa satelliittikuvista”, sanoo tutkimusprofessori Markku Viitasalo, joka johtaa Suomen ympäristökeskuksen osuutta hankkeesta.

Roskatutkimuksessa taas selvitetään, missä merialueiden muoviroskia on eniten, ja tehdään konkreettisia roskiensiivouskampanjoita. Lisäksi hankkeessa kehitetään saariston merilintuseurantaa ja tutkitaan vieraslajien kuten minkin ja liejutaskuravun vaikutuksia.

”Hankkeella tähdätään konkreettisiin toimenpiteisin, joilla oikeasti parannetaan meriluonnon monimuotoisuutta ja hidastetaan luontokatoa. Erittäin monimuotoisen matalan veden vyöhykkeen biodiversiteettiseurantaa tehdään nyt ensimmäistä kertaa”, Viitasalo kertoo.

Rakkolevää meressä.
Rakkolevä kärsii rehevöitymisestä, mutta monin paikoin löytyy kuitenkin vielä hienoja kasvustoja. Kuva Saaristomeren Helsingholmenilta. Kuva: Markku Viitasalo

Itämeren tila paranee yhteistyöllä

"Meren suojelun lisääminen onnistuu vain, jos kaikki merellä toimivat – sekä merestä virkistystä hakevat että elinkeinonharjoittajat – sitoutuvat yhdessä luontokadon pysäyttämiseen. Siksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja viestitään tasapuolisesti meriluonnon suojelun hyödyistä ja siihen liittyvistä haasteista", toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Hankkeessa kehitetään myös ratkaisuja yksityisomistuksessa olevien merialueiden suojelemiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa. Työn pohjana toimii Gullkronan suojelualuepilotti ja siitä saadut kokemukset. 

Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut ja Eräpalvelut sekä ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus Luke, Geologian tutkimuskeskus GTK, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, sekä Baltic Sea Action Group BSAG.

Metsähallituksen tiedote: Uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on Suomen suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun

Lisätietoja

Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet, suojelualueverkosto sekä seurannat: 
Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 742

LIFE IP BIODIVERSEA -hankkeen kokonaisuus, suojelualueverkosto, luontomatkailun kehittäminen sekä kunnostustoimet:
Luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki, Metsähallitus, anu.riihimaki@metsa.fi, puh. +358 408 421916

Mereisten toimijoiden roolit, lainsäädäntö ja biodiversiteettistrategia:
Neuvotteleva virkamies Penina Blankett,  ympäristöministeriö, penina.blankett@gov.fi, puh. 0295 250 058

 


Aihealue:
Kohderyhmä: