Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Luonnon ja terveyden suhde esillä YK:n biodiversiteettisopimuksen kokouksessa Kanadassa

Uutinen 11.12.2017 klo 11.41

Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö 

Retkeilijä
© Tuomo Björksten / YHA

Kanadan Montrealissa käynnistyy maanantaina YK:n biodiversiteettisopimuksen tieteellis-tekninen kokous (CBD SBSTTA-21, 11.-14.12.2017).

Kokouksen pääteemana ovat luonnon monimuotoisuuden terveysvaikutukset. Esillä ovat myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaivos-, infra- ja energiasektoreilla sekä toimenpiteet, joilla luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuista köyhtymistä voidaan hidastaa.

Luonnon ja terveyden väliset yhteydet ovat viime aikoina nousseet näkyvästi esille eri puolilla maailmaa. Helsingissä järjestettiin lokakuussa Maailman terveysjärjestön (WHO), YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) ja Suomen isännöimä eurooppalainen asiantuntijatyöpaja, joka toi yhteen noin 60 ympäristö- ja terveysalojen asiantuntijaa 25 maasta.

Työpajassa jaettiin tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista sekä tunnistettiin teemaan liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Tällä pyrittiin lisäämään ympäristö- ja terveysasiantuntijoiden ja muiden tahojen välistä yhteistyötä, jotta luonnon positiiviset terveysvaikutukset saataisiin osaksi kansalaisten hyvinvointia.

”Jokainen monimuotoisessa luonnossa liikkunut ja siellä hiljentynyt tai metsämarjoja nauttinut kansalainen on voinut itse konkreettisesti todeta luonnon myönteiset ja virkistävät vaikutukset. Helsingin-työpaja osoitti, että Suomella on paljon annettavaa luonnon terveysvaikutusten ymmärtämisessä”, neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä toteaa.

”Meidän on lisättävä paitsi ymmärrystämme luonnon terveysvaikutuksista myös niitä koskevaa yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla”, hän jatkaa

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ilmansaasteet ja melu ovat merkittävimpiä ihmisen elinympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja.

”Kaupungeissa terveyshaittoja voitaisiin merkittävästi vähentää hyvin suunnitellulla viherrakenteella ja säilyttämällä asukkaille tärkeitä puistoja ja lähimetsiä”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen.

Helsingin työpajaan osallistunut Jäppinen pitää erityisen mielenkiintoisena työpajassa esitettyjä tietoja ihmisen suoliston monipuolisen mikrobikoostumuksen roolista terveyden ylläpidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Terveyden ja ravitsemuksen saralla Montrealissa käsitellään ohjeistusta villieläinten käytöstä ruokana. Toisaalta metsistä pyydystettävät eläimet voivat olla tropiikissa myös tartuntatautien, kuten HI-viruksen, Ebolan ja muiden vaarallisten sairauksien levittäjiä.

Keskeinen työkalu luonnon köyhtymisen maakohtaisessa pysäyttämisessä ovat luonnon monimuotoisuuden kansalliset strategiat ja toimintaohjelmat. Suomi uudisti oman strategiansa keväällä 2013 ja niiden toteutumisesta tehtiin myös väliarviointi kesällä 2016.

”Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä vuoteen 2020 mennessä vauhdittavia toimenpiteitä tulee jatkaa. Yksi keskeinen tehtävä on biodiversiteetin valtavirtaistaminen kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Tässä tarvitaan yhteistyötä ja parhaiden kokemusten jakamista”, von Weissenberg sanoo.

Montrealissa Suomi osallistuu juuri biodiversiteettisopimuksen synergioita edistävään sekä terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta käsitteleviin sivutapahtumiin.

Lisää aiheesta:

Lisätietoa:

Neuvotteleva virkamies Marina Von Weissenberg, ympäristöministeriö,
p. +358 295 250 321, marina.weissenberg@ym.fi

Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, Suomen ympäristökeskus,
p. +358 295 251 235, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 


Kohderyhmä: