Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Maaperän pilaantumiseen liittyvien lupamenettelyjen yhtenäistäminen edistää alan yhdenvertaisuutta ja tukee kiertotaloutta

Uutinen 16.4.2021 klo 9.23
© Freepik

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuspäätösten lupakäytäntöjä ja niiden kehittämistarpeita Suomessa. Selvityksen mukaan pilaantuneisiin alueisiin ja niiltä kaivettuihin maa-aineksiin nivoutuvia ilmoitusmenettelyä on syytä laajentaa nykyisestä. Tämä edistäisi alan toimijoiden yhdenvertaista kohtelua, selkeyttäisi eri viranomaisten toimintaa ja edistäisi turvallista kiertotaloutta.

Puhdistuspäätösten ilmoitusmenettelyä laajennettava

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuspäätökset tehdään ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoitusmenettelyn pohjalta. Selvityksen perusteella tätä ilmoitusmenettelyä ehdotetaan laajennettavaksi.

Ilmoitusmenettely kytkeytyisi maaperän mahdollisiin haitallisiin ominaisuuksiin, ei alueen olosuhteista riippuviin ympäristö- tai terveysvaikutuksiin. Ilmoituspäätöstä tulisi edellyttää tällaisilla alueilla tehtävistä toimista kuten kaivutöistä ja välivarastoinnista sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyötykäytöstä muualla kuin niiden kaivuualueella. Ilmoituspäätös tehtäisiin silloinkin, kun maaperä riskinarvion perusteella jätetään puhdistamatta.

Lisäksi ympäristönsuojelulain ilmoituspäätökset ja niihin liittyvä valvonta tulisi keskittää valtion valvontaviranomaisille. Tämä selkeyttäisi kuntien ja valtion viranomaisten työnkuvaa ja toimivallan jakoa.

Uudistus lisäisi alan toimijoiden yhdenvertaisuutta

Laajennettu ilmoitusmenettely vastaisi monien viranomaisten nykyisiä käytäntöjä, yhdenmukaistaisi valtakunnallisesti alan toimijoiden velvoitteita ja lisäisi siten heidän yhdenvertaista kohteluaan. Ilmoitusmenettelyn laajentaminen mahdollistaisi myös päätös- ja valvontamaksujen keräämisen tasapuolisesti ennakko- ja jälkivalvonnasta.

”Puhdistuspäätökset on koettu toimivaksi tavaksi saada viranomaisten hyväksyntä alueilla tehtäville toimille sekä valvoa kaivettujen maa-ainesten käsittelyä, hyödyntämistä ja loppusijoitusta”, sanoo johtava asiantuntija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta.

Tukea kestäville kunnostusratkaisuille

Laajennetun ilmoitusmenettelyn avulla tuettaisiin erilaisten maa-ainesten turvallista ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Kaivettujen maa-ainesten nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää tarvetta käyttää neitseellisiä maa-aineksia ja estää maankaatopaikkoja täyttymistä sinne kuulumattomalla materiaalilla.

”Viranomaisvalvonnan laajentaminen edesauttaisi myös erilaisten toimenpiteiden yleistä hyväksyttävyyttä. Haitallisiin aineisiin liittyvät pelot ja epäilyt saattavat ohjata tarpeettomiin toimiin ja kustannuksiin. Päätöstä tehdessään viranomainen varmistaa, että ympäristön- ja terveydensuojelu on otettu huomioon hyväksyttävällä tasolla”, toteaa Pyy.

Puhdistuspäätösten taustalla vaihtelevia käytäntöjä

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuspäätöksiä tehdään vuosittain noin 230. Selvityksen perusteella jopa 60 prosenttia maaperän puhdistuksista saatetaan tehdä ilman puhdistuspäätöstä, vaikkakin ympäristöviranomaisten ohjaamina. Nämä tapaukset liittyvät yleensä öljy- ja kemikaalionnettomuuksiin, yllättäen maanrakennustöiden yhteydessä havaittuun pilaantumiseen tai tapauksiin, joissa on kyseessä vähäinen määrä haitta-ainepitoista maa-ainesta.

Toisaalta puhdistuspäätöksiä tehdään huomattava määrä alueilta, joita ei ole luokiteltu pilaantuneiksi. Toimenpiteiden taustalla on esimerkiksi alueen arvoon ja arvostukseen liittyviä syitä merkittävien ympäristö- ja terveysriskien vähentämisen sijaan. Usein kyse on rakentamisesta tai omistajan vaihdoksista alueilla, joilla maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat kohonneet sen toimintahistorian vuoksi.

Säännösuudistuksia valmistellaan

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä on aloitettu ympäristönsuojelulain pilaantuneisiin alueisiin ja maa-ainesten hyötykäyttöön liittyvien säännösten uudistaminen ja kehittäminen. Hallinnollisten menettelyjen yhtenäistämisen lisäksi työn tavoitteena on edistää riskiperusteisia ja kestäviä toimenpiteitä pilaantuneeksi epäillyillä ja todetuilla alueilla sekä tukea tällaisten alueiden kehittämistä.

Säädösuudistusten etenemistä voi seurata valtioneuvoston sivustolta: Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus rakentamisen maa-ainesten hyödyntämisestä.

Lisätietoa:

  • johtava asiantuntija Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi , puh. 0295 251 530
  • erityisasiantuntija Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 400

Kohderyhmä: