Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ruokapolitiikkaa ja keskustelua tarvitaan koordinoimaan ruokajärjestelmän reilua murrosta

Uutinen 28.10.2020 klo 9.03
Esimerkkejä politiikkakeinoista, joilla voidaan tukea reilua ruokamurrosta. © Just food/SYKE

Reilu ruokamurros vaatii eri tavoitteita yhteensovittavaa politiikkaa ja laajaa osallistumista, kiteyttää Just food – Reilu ruokamurros -hankkeen tänään julkaistu ensimmäinen politiikkasuositus, jonka kirjoittajajoukkoon kuuluu asiantuntijoita usealta eri tieteenalalta.

”Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaativat suuria muutoksia ruokajärjestelmässä. Tarvittavien muutosten laajuuden vuoksi on aiheellista puhua koko järjestelmän siirtymästä eli ruokamurroksesta. Reilu ruokamurros vaatii tuekseen kokonaisvaltaista ja osallistavaa ruokapolitiikkaa, jotta ilmastotoimien vaikutukset ravitsemukseen, toimeentuloon ja ympäristöön voidaan ottaa huomioon”, sanoo hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Konkreettisia politiikkakeinoja tukemaan murrosta

On arvioitu, että vuoteen 2035 mennessä ruokajärjestelmän ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää ainakin kolmanneksella. Suomessa turvepeltojen käytön muutokset, peltojen hiilivarannosta huolehtiminen ja ruokavaliomuu­tokset ovat tehokkaita tapoja vähentää ruokajärjes­telmän ilmastovaikutuksia”, Kaljonen summaa.

Julkista ohjausta tarvitaan näyttämään suuntaa ja asetta­maan lainsäädännöllä tarvittavat kannustimet ja rajoitteet. Ilmastolakiin voidaan kirjata reilun siirtymän periaatteet ohjaamaan ilmastopolitiikkaa sekä säätää oikeudesta hyvi­tyksiin kohtuuttomasta haitasta. Maataloustuilla voidaan kannustaa viljelijöitä ilmastotoimiin, kuten viljelytapojen ja maankäytön muutoksiin turvemailla. Ympäristökriteerien liittäminen ravitsemussuosituksiin auttaa vahvistamaan kestävän ravitsemuksen eteen tehtävää työtä. Kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa tarvitaan koordinoimaan eri toimia. Ruokamurroksen laajuus vaatii kehittämään uusia osallistumisen tapoja politiikan valmisteluun ja toteutukseen.

Reiluus vaatii keskustelua

Ruokamurroksen hyödyt ja haitat kohdistuvat eri ryhmiin eri tavoilla. Siksi reiluuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman monet voivat osallistua ilmastotoimien kehittämiseen ja niistä sopimiseen. Hyvittäviä keinoja tarvitaan, jos ilmastotoimet haittaavat koh­tuuttomasti joidenkin ryhmien hyvinvointia tai toimeentuloa. Keinoja ovat esimerkiksi koulutus, siirtymätuet ja rahallinen kor­vaus. Siirtymäajat lieventävät hyvittä­misen tarvetta.

Keskustelu ja ymmärrys ilmastotoimien oikeudenmukaisuusvaikutuksista ruokajärjestelmässä on vasta aluillaan. Just food -hanke haluaa omalta osaltaan tukea tätä keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaljonen korostaa, että vaikka yksityinen sektori tekee tärkeää työtä päästöjen vähentämiseksi, julkisen politiikan roolia ei voi sivuuttaa reilussa ruokamurroksessa.

Ensimmäisessä jaksossa Hanna Jensen (vasemmalla) keskustelee Kaisa Karttusen (keskellä) ja Minna Kaljosen (oikealla) kanssa siitä, mitä matka reiluun, kestävään ja ilmastoviisaseen ruokajärjestelmään tarkoittaa käytännössä. © Just food/SYKE

Uusi keskustelunavaus podcastin muodossa

Tällä viikolla käynnistyi myös hankkeen uusi keskustelunavaus Ruoka murroksessa -podcast, joka avaa hankalia käsitteitä ja herättelee keskustelua aiheen eri näkökulmista. Ensimmäisessä jaksossa Kaisa Karttunen sekä Minna Kaljonen keskustelevat juontaja Hanna Jensenin johdolla perusasioista ja siitä, mitä matka kohti reilua, kestävää ja ilmastoviisasta ruokajärjestelmää käytännössä tarkoittaa.

Podcastin tavoitteena on tukea monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. ”Tavoitteenamme on tuoda kuuluviin myös niiden tahojen ääni, jotka yleensä eivät pääse politiikkakeskustelussa ääneen, kuten vaikkapa koululaiset”, sanoo hankkeen vuorovaikutusvastaava, tutkija Kaisa Karttunen, e2 Tutkimuksesta.

Mikä Just food?

Just food – Reilu ruokamurros -hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimus- ja vuorovaikutushanke. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja hankkeen poikkitieteellisessä konsortiossa ovat myös mukana Jyväskylän yliopisto, e2 Tutkimus, Luonnonvarakeskus Luke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Bernin yliopiston Centre for Development and Environment (CDE).

Lisätietoja

  • Just food -hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 252
  • Just food -hankkeen vuorovaikutusvastaava, tutkija Kaisa Karttunen, e2 Tutkimus, etunimi.sukunimi@e2.fi, puh. 040 7018 129

Lisää aiheesta


Kohderyhmä: