© Kai Widell
Sykeläiset menestyivät Suomen Akatemian syyshaussa 2019. Neljä uutta akatemiahanketta sai rahoitusta yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa.
Erikoistutkija Hermanni Kaartokallion vetämässä hankkeessa tutkitaan biomuovien hajoamista valtamerten rannikkovesissä. Erikoistutkija Jani Heinon hankkeessa selvitetään ympäristömuutosten vaikutuksia puroeliöstön monimuotoisuuteen. Tutkimusprofessori Tim Carterin hankkeessa kehitetään menetelmä ilmastonmuutosriskien ja niihin sopeutumisen arviointiin maakuntatasolla Suomessa. Tutkimusprofessori Antti Belinskij’n, erikoistutkija Saija Koljosen ja Luken erikoistutkija Janne Artellin konsortiohankkeessa kehitetään kestävää vesivoimatuotannon hallintaa yhdistämällä ajantasaista oikeuden ja taloustieteen tutkimusta sekä uusimpia virtavesiekologian tutkimusmenetelmiä. Belinskij johtaa tutkimusta Itä-Suomen yliopistosta.
”SYKEn uudet hankkeet edustavat hienosti SYKEn laajaa tutkimusjatkumoa: ekosysteemien toiminnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä yhteiskunnalle aiheutuviin vaikutuksiin ja niihin ratkaisuihin, joilla ekosysteemien toimintaa voidaan palauttaa ja korjata. Hankkeissa on taustalla ja sisäänrakennettuna monenlaista yhteistyötä”, tutkimusjohtaja Eeva Primmer sanoo.
"Rahoituksen saaminen on henkilökohtaisesti ja omalle tutkimusalalle tärkeää. SYKEn onnistuminen tässä erittäin kilpaillussa haussa kertoo myös tutkimusteemojemme ajankohtaisuudesta ja tutkimuksemme korkeasta laadusta", kommentoi haussa menestynyt erikoistutkija Hermanni Kaartokallio SYKEn Merikeskuksesta.
Tutustu tarkemmin SYKEn uusiin akatemiahankkeisiin
Belinskij Antti (UEF/SYKE), Koljonen Saija ja Artell Janne (Luke): Kohti ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää vesivoimatuotannon hallintaa
SusHydro-hanke kehittää tieteidenvälisen tutkimuksen avulla suuntaviivoja kohti kestävää vesivoimatuotannon hallintaa Suomessa. Sen lähestymistavassa yhdistyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Hanke pohjautuu haittojen lieventämisen hierarkiaan (mitigaatiohierarkia) ja sopeutuvan hallinnan teoriaan. SusHydro-hanke kehittää hallinnan suuntaviivoja yhdistämällä ajantasaisen oikeuden ja taloustieteen tutkimuksen sekä uusimmat virtavesiekologian tutkimusmenetelmät.
Carter Timothy: Menetelmä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien ja sopeutumisen arviointiin Suomessa
Hankkeessa kehitetään menetelmä ilmastonmuutosriskien ja niihin sopeutumisen arviointiin maakuntatasolla Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja muutokseen sopeutumista arvioidaan yhdessä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa käyttäen sektorikohtaisia malleja, joiden tuloksia tarkastellaan yhtenäisin menetelmin kolmesta päätöksentekoa tukevasta näkökulmasta: (i) herkkyys: (ii) kiireellisyys: (iii) toimien arviointi. Mitattavien indikaattoreiden käyttö mahdollistaa menetelmän käytön myös pitkäaikaiseen seurantaan ja sopeutumistoimien menestyksen arviointiin, jos ne ovat kuvattavissa simulointimallin avulla.
Heino Jani: Globaali taksonominen, funktionaalinen ja fylogeneettinen diversiteetti virtavesien selkärangatonyhteisöissä
Ihmisvaikutukset uhkaavat luonnon monimuotoisuutta globaalilla, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tämän tilanteen ymmärtäminen vaatii tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuden säännönmukaisuuksiin. Hanke pyrkii selvittämään puroeliöstön monimuotoisuutta lajiominaisuuksien ja evolutiivisten sukulaisuussuhteiden näkökulmasta, tutkii puroeliöstön biodiversiteetin suhteita luontaisiin tekijöihin ja ihmisvaikutukseen, sekä ennustaa, miten ympäristömuutokset vaikuttavat puroeliöstön monimuotoisuuteen globaalilla, alueellisella ja paikallisella mittakaavalla.
Kaartokallio Hermanni: Biohajoavien muovipolymeerien biohajoavuus valtameren rannikkovesissä- hajottajayhteisöt ja -entsyymit (BIPOD)
Mikro-organismit ovat materiaalien pinnalla kasvavissa biofilmeissä tapahtuvan hajoamisen keskiössä ja niillä on erikoistuneita entsyymejä biomuovien hajotukseen. BIPOD-hanke tutkii hajoamisnopeuksia, biofilmiyhteisöjen muodostumista, toiminnallisia strategioita ja hajottajaentsyymejä biohajoavien biomuovien pinnoilla neljässä eurooppalaisessa rannikkoekosysteemissä (Suomi, Wales, Sisilia, Huippuvuoret). Hankkeessa käytetään monipuolisesti uusimpia mikrobiekologisia molekyylimenetelmiä sekä etsitään uusia hajottajaentsyymejä. Tulokset ovat relevantteja mikrobiekologialle mutta niitä voidaan hyödyntää myös biohajoavien muovien käytölle tärkeiden standardien kehityksessä.
Lisätietoja
-
Belinskij Antti, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. +358 295 251 088
-
Carter Timothy, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus SYKE, ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p.+358 295 251 094
-
Heino Jani, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, vesikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p.+358 295 251 157
-
Kaartokallio Hermanni, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi , p.+358 295 251 247