Webinaari: Tieteen ja politiikan välinen vuorovaikutus edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua

Uutinen 13.10.2022 klo 12.05
© Kuva: Adobe Stock

Suomen ympäristökeskus ja eurooppalainen Alternet-verkosto järjestivät 3.2.2022 webinaarin 120 kuulijalle. Tilaisuudessa pohdittiin tieteen ja politiikan rajapintoja sekä tapoja, joilla tiedepolitiikkaa voidaan tehostaa. Tieteidenvälisellä yhteistyöllä ja järjestelmätason esteiden poistamisella voidaan edistää luonnon monimuotoisuuta ja ekologista kestävyyttä.

Katso tallenne webinaarista Alternet-verkoston Youtube-kanavalta:

Tieteen ja politiikan liittymäpintaa ovat onnistuneesti tukeneet tiedepoliittiset mekanismit ja alustat, kuten maailmanlaajuisesti toimiva IPBES sekä Euroopassa toimivat Alternet ja Eklipse.

Kysyimme webinaarissa, miten voimme tehostaa tieteen ja politiikan liittymäpintoja entisestään. Miten ne voivat vastata jatkuvasti kasvaviin globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin? Miten luonnon monimuotoisuuden suojelu liittyy muihin aloihin, joihin tiede ja politiikka liittyvät läheisesti?

Tiedepolitiikan on mukauduttava

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on järjestelmätason haaste, joka ylittää sektorit ja tieteenalat – ja koskettaa ihmisiä. Yhteyden luominen ekosysteemien ja ihmisten terveyden välille on tärkeä haaste tiedepoliittisille yhteisöille. Tässä mielessä myös eri politiikat on saatava vuoropuheluun.

”Neljäsosa kaikista maailmanlaajuisista kuolemista liittyy ympäristön pilaantumiseen ja saastumiseen”, sanoi Babette Simon, Pariisin yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori ja One Sustainable Health Forum -ryhmän asiantuntija.

”Luonnon monimuotoisuuden suojelua tukeva tieteen ja politiikan välinen rajapinta kohtaa todellakin jotkin järjestelmän rajat melko jäykkänä siilona tai jopa rajoina, joissa erilaiset paradigmat kohtaavat”, sanoi metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan ryhmän professori Georg Winkel Wageningenin yliopistosta. Winkel havainnollisti tätä oman alansa, metsien, kautta. Metsissä on paljon luonnon monimuotoisuutta, ja niillä on keskeinen rooli monilla politiikan aloilla: taloudessa, kaupassa, energiassa ja ilmastossa. Siksi metsiä lähestytään erilaisin odotuksin ja painotuksin.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja ja Alternet-neuvoston jäsen Eeva Primmer johti paneelikeskustelua yhdessä Simonin, Winkelin ja Niki Frantzeskakin kanssa.

Tiedepolitiikka on viestintää

”Jotta tiedepolitiikka voi siirtyä puheista tekoihin, pitää tutkijoiden kertoa päättäjille kiireellisistä haasteista ja myös niiden oikeudenmukaisuuden seurauksista, jotta ne ottavat mukaan ne, joita politiikka koskee”, sanoi Niki Frantseskaki, jolla on kokemusta tiedepolitiikasta kaupunkitilassa. Tutkijoiden tulisi ottaa aktiivinen rooli tulosten viestimisessä ja tiedon kääntämisessä poliittisiin prosesseihin sille kielelle, jota näihin prosesseihin osallistuvat käyttävät.

Webinaarin pääpuhuja, SYKEn ympäristöpolitiikan keskuksen johtaja Eeva Furman sanoi: ”Tieteen ja politiikan välisiä rajapintoja ja dialogia helpottaessa on tärkeää, että tutkijat tiedostavat ja ymmärtävät politiikkaprosessien sotkuisuuden”. Tutkijat voivat jakamisen ja rohkean viestinnän lisäksi kuulla prosesseissa uusia kysymyksiä. Siksi tutkijoiden on myös oltava nöyriä. Politiikka voi kehittyä tällaisella dialogilla varsinkin, kun myös tuntemattomat ilmiöt ja tabut nostetaan esiin. Ihannetapauksessa tällainen, ns. transformoiva yhteisoppimisprosessi johtaa sekä parantuneeseen näyttöpohjaan että uusiin ideoihin.

Tieteentekijät voivat puolustaa tiettyjä viestejä ja tekoja, mutta on tärkeää, että he ovat avoimia ja osaavat erottaa erilaiset roolit ja tehtävät. Tutkijat, joita motivoi emotionaalinen yhteys luontoon, voivat mobilisoida muita. Tieteen vahvuus on siinä, että tunteiden, tiedon ja toiminnan välinen yhteys voidaan tehdä selväksi. Syy siihen, miksi tutkijoilla on keskeinen rooli politiikan prosesseissa, on juuri kyky asemoida erilaiset argumentit.

”Kuinka yhdistää dialogi ja kuuntelu usein toistuvaan yhtenäisten viestien vaatimukseen?”, kysyi tilaisuuden puheenjohtaja Eeva Primmer.

Kiireellisistä haasteista voi viestiä eri foorumeilla, raporteissa ja keskusteluissa. Toisto voi yhtenäistää tieteen sanoman, ja samalla säilyttää herkkyyden eri näkemyksille ja havainnoille.

Tieteen ja politiikan rajapinnat ovat kuin ekosysteemi

Alternet-webinaarissa esiteltiin laaja kattaus tiedepoliittista toimintaa, foorumeita ja prosesseja Euroopassa – kuin ”tiedepolitiikan maisemaa”, kuten Alternet-neuvoston jäsen Ben Delbaere asian ilmaisi. Alternetin tiedepoliittisia aktiviteetteja esitteli Alternetin johtokunnan jäsen Marie Vandewalle.

Tiedepolitiikan rajapinnat muodostavat ekosysteemin, jossa kohtaamiset ja viestintä ovat yhtä tärkeitä kuin todisteiden tarjoaminen. Jotta tutkijat, poliitikot ja yhteiskunnan toimijat saadaan yhteen, tarvitaan prosesseja, joilla tavoitellaan toimintaa yhteiseen suuntaan.

Webinaari oli ensimmäinen Alternetin tiedepolitiikan webinaarien sarjassa. Lisätietoja tulevista tiedepolitiikan tapahtumista löydät Alternet-verkoston verkkosivuilta. Suomen ympäristökeskus on aktiivinen toimija euroopanlaajuisessa Alternet-verkostossa, jossa luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat 21 maasta jakavat tietoa biodiversiteetistä ja ekosysteemeistä luodakseen sujuvan keskusteluyhteyden poliittisten päättäjien ja suuren yleisön kanssa.

Lisätietoa


Kohderyhmä: