Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Haitat hyödyiksi – Hiilen ja ravinteiden kiertoja tehostavia ekotekniikkoja testattiin Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Uutinen 7.10.2020 klo 15.19
Bonus Return -hankkeen sidosryhmätilaisuuksissa kehitettiin Uppsalan yliopiston tutkijoiden johdolla hankkeen teemoihin sovitettua versiota hyötypelistä. Peli auttoi osallistujia lähestymään asioita ennakkoluulottomasti ja useammasta näkökulmasta © Kuva: Bonus Return -hanke

Hiilen ja ravinteiden kiertoa tehostavien ekotekniikkojen vaikutuksia vesistökuormitukseen testattiin mallintamalla Vantaanjoella sekä yhdellä joella Ruotsissa ja Puolassa. Ekotekniikkoja ovat esimerkiksi keskitetty, maatalouden sivuvirtoja hyödyntävä biokaasunlaitos ja jätevesien tehostettu ravinteiden talteenotto. Sidosryhmätilaisuuksissa muun muassa kehitettiin Uppsalan yliopiston tutkijoiden johdolla hankkeen teemoihin sovitettua versiota hyötypelistä.

Itämeren rehevöitymisen perussyyt tunnetaan, silti ongelma aina vain jatkuu. On selvää, ettei asian korjaamiseksi ole yksittäistä keinoa, vaan tarvitaan sekä määrätietoista meren kuormituksen vähentämistä perinteisin keinoin että uusia innovaatioita. Tarvitaan myös ajattelutavan muutosta: ihmistoiminnassa syntyvät biomateriaalit tulee nähdä jätteen sijaan arvokkaina resursseina.

Tukholman ympäristöinstituutin koordinoimassa Bonus Return -hankkeessa (2017–2020) lähdettiin liikkeelle hiilen ja ravinteiden kiertoa edistävien ekotekniikoiden toimivuuden tieteellisistä näytöistä. Tällaisia tekniikkoja ovat esimerkiksi orgaanisten sivuvirtojen, kuten, yhdyskuntien jätevesilietteen, kompostointi, biohiilen valmistus pyrolyysin avulla ja tehostettu ravinteiden talteenotto jätevesistä. Aihetta käsittelevät tieteelliset ja ammatilliset julkaisut käytiin perinpohjaisesti läpi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tuhansista artikkeleista seulottiin esiin etukäteen asetetut hakukriteerit täyttäviä ekotekniikoita.

Hakukriteerit täyttävät ekotekniikat arvioitiin sidosryhmille suunnatuissa työpajoissa. Sidosryhmissä oli laaja edustus muun muassa vesiensuojelu-, kansalaisjärjestö-, tutkimus- ja yrityssektoreilta. Sidosryhmille pidettiin myös tilaisuuksia, joissa kehitettiin Uppsalan yliopiston tutkijoiden johdolla hankkeen teemoihin sovitettua versiota hyötypelistä (Serious Game System), joka auttoi osallistujia lähestymään asioita ennakkoluulottomasti ja useammasta näkökulmasta.

Vantaanjoella mallinnettiin biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen vaikutusta kuormitukseen

Sidosryhmätilaisuuksia oli useita. Niissä käsiteltiin Vantaanjokea, Ruotsin Fyrisån-jokea ja Puolan Slupia-jokea. Sidosryhmätyöpajoissa valittiin monikriteerianalyysiä (MCA) hyödyntäen kullekin kohdevaluma-alueelle yksi ekotekniikka, jonka vaikutuksia ravinnekuormitukseen simuloitiin SWAT-valuma-aluemallin avulla.

Vantaanjoen alueelle valittiin biokaasun tuotanto keskitetyssä, useita maatalouden orgaanisia sivuvirtoja hyödyntävässä laitoksessa. Laitoksesta tuleva orgaaninen aines, mädätysjäännös, levitettäisiin pelloille parantamaan peltomaan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Malliajojen mukaan mädätysjäännös ei kuitenkaan koko Vantaanjoen peltoalueelle levitettynä vähentäisi juuri ollenkaan Suomenlahteen kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Pienemmällä, Tuusulanjärveen laskevalla osavaluma-alueella vaikutus oli hieman suurempi.

 Fyrisån- ja Slupia -jokien valuma-alueille valitut, jätevedenpuhdistusta tehostavat ekotekniikat alensivat alueilta lähtevää ravinnekuormitusta suhteellisesti enemmän, parhaimmillaan noin 7 prosenttia.

Vaikka tiedetään, että maaperän hiilivaraston kasvattaminen parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta sekä torjuu ilmastonmuutosta, odotettavissa ei ole dramaattisen nopeita ratkaisuja. Muutos parempaan tapahtuu hitaasti määrätietoisen, tutkittuun tietoon perustuvan toiminnan kautta.

© Kuva: Brenda Ochola

Lisätietoja:

Tutkimusinsinööri Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä:

 


Kohderyhmä: