Kipsinlevityksen vesistövaikutuksia Saaristomeren alueella ennakoitiin VEMALA-mallilla

Uutinen 9.12.2020 klo 12.57
Peltojen kipsikäsittely voi aiheuttaa haitallisia sulfaattipitoisuuksia tietyillä Saaristomeren valuma-alueen joki-osuuksilla. © Kuva: Janne Artell

Varsinais-Suomessa pelloille levitetään kipsiä parantamaan peltomaan rakennetta ja vähentämään fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Kipsin käyttö aiheuttaa kuitenkin sulfaatin huuhtoutumista vesistöihin. Kipsin käytöstä aiheutuvia sulfaattipitoisuuksia arvioitiin VEMALA -mallilla. Tutkimus osoitti, että kipsikäsittely voi aiheuttaa haitallisia sulfaattipitoisuuksia tietyillä Saaristomeren valuma-alueen jokiosuuksilla.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on aikeissa levittää yli 200 000 tonnia kipsiä Lounais-Suomen pelloille. Kipsi-hankkeessakipsiä levitetään vuosina 2020-2022 vuosittain peltohehtaarille 50 000-85 000 kiloa. Tämä konkreettinen vesiensuojelutoimi on laajuudessaan merkittävä, ja hanke on herättänyt kiinnostusta jo kansainvälisestikin.

Kipsin käyttö lisää sulfaatin huuhtoutumista vesistöihin. Kipsiä ei tule levittää järvien valuma-alueiden pelloille, koska sulfaatti voi kertyä järvien syvänteisiin. Kipsiä ei tule levittää myöskään happamien sulfaattimaiden tai pohjavesialueiden pelloille. Joen korkea sulfaattipitoisuus voi vahingoittaa taimenen kutua ja poikasia ja myös simpukoita.

Tutkimus osoitti tiettyjen jokiosuuksien haavoittuvuuden

 Kartta sulfaatin keskimääräisestä vuoden maksimipitoisuudesta
 
 Kartta sulfaatin keskimääräisestä vuoden maksimipitoisuudesta
Kartta sulfaatin keskimääräisestä vuoden maksimipitoisuudesta (mg/l) Saaristomeren valuma-alueen päävesistöalueilla 24: Kiskonjoki, 25: Uskelanjoki, 26: Halikonkoski, 27: Paimion-joki, 28: Aurajoki, 29: Hirvijoki, 30: Mynäjoki, 31: Laajoki ja 82: Saaristomeren rannikkoalue. Kipsinlevitysskenaario 1 (yläkuva) ja kipsinlevitysskenaario 2 (alakuva).

VEMALA-mallilla simuloitiin kipsikäsittelyn vaikutuksia jokien sulfaattipitoisuuksiin Saaristomeren valuma-alueen päävesistöalueilla. Tarkastelu ei kattanut suoraan mereen laskevia rannikon välialueita, Saaristomeren saaria eikä Ahvenanmaata. Simuloinnissa huomioitiin muista ihmistoiminnoista ja luontaisesta taustahuuhtoumasta aiheutuva sulfaatin taustapitoisuus joissa. Simuloinnissa arvioitiin kipsikäsittelystä aiheutuva sulfaattipitoisuuden kasvu ja sulfaatin kokonaispitoisuus jokiosuuksilla.

Mallinnus tehtiin vuosille 2010-2019, jotta vuosittaiset säävaihtelut tulivat huomioiduksi. Mallinnustuloksista laskettiin sulfaatin keskimääräinen vuoden maksimipitoisuus tällä 10 vuoden jaksolla jokaiselle Saaristomeren päävesistöalueiden jokiosuudelle.

Mallinnuksessa kipsikäsittely toteutettiin alueen kaikille pelloille, paitsi eloperäisillä mailla ja järvien valuma-alueilla sijaitseville pelloille.

Mallinnuksessa verrattiin kahta skenaariota kipsin levitykselle. Skenaariossa 1 valuma-alueen kaikki pellot käsiteltiin kipsillä yhden vuoden aikana. Tässä sulfaattihuuhtoumana käytettiin käsittelyn jälkeisen ensimmäisen vuoden arvioitua pitoisuutta 132 mg/l. Skenaariossa 2 pellot käsiteltiin viiden vuoden aikana, vuosittain käsiteltiin 20 prosenttia pelloista. Tässä sulfaattihuuhtoumana käytettiin kipsikäsittelyn aiheuttamaa keskimääräistä pitoisuutta 53 mg/l.

Skenaariossa 1 jokien kesimääräinen vuoden sulfaatin maksimipitoisuus oli yli 50 mg/l suurimmalla osalla Saaristomeren alueesta. Skenaariossa 2 pitoisuus jäi enimmäkseen alle 50 mg/l. Haitallisia vaikutuksia voi esiintyä ainakin yli 50 mg/l pitoisuuksilla, vuodenajasta ja taimenen munien ja poikasten kehitysvaiheesta riippuen.

Tutkimus osoitti, että tietyissä Saaristomeren valuma-alueen osissa kipsikäsittely voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia joissa. Erityisesti happamien sulfaattimaiden alueilla Hirvijoella, Mynäjoella ja Laajoella sekä Uskelanjoen, Halikonjoen ja Paimionjoen yläosilla.

Näiltä alueilta tulisi tarkastella kipsikäsittelyn vaikutuksia erityisesti taimenen kutualueilla. Ne ovat erityisen sulfaattiherkkiä. Peltojen kipsikäsittely tulisi suunnitella alueellisesti ja ajallisesti siten, että haitallisilta vaikutuksilta vältytään. Tätä varten Suomen ympäristökeskus SYKE toimitti mallinnustulokset Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.

Lisätietoja:

Tutkija Marie Korppoo, SYKE etunimi.sukunimi@syke.fi
Hydrologi Markus Huttunen, SYKE etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

 


Kohderyhmä: