Mitä toimenpiteitä suolle kannattaa tehdä? Päätöksenteon tukimenetelmät testissä

Uutinen 3.6.2020 klo 17.21
Ruutanansuo Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella Tampereella on ojitettu vuosikymmeniä sitten. Päätöksenteon tukimenetelmien arvioinnissa menetelmät suosittivat tälle suolle joko ennallistamista tai patoamista. © Kuva: Jaana Lappeteläinen

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue Tampereella on valittu vuoden retkikohteeksi 2020. Alueella on runsaasti ojitettuja soita, ja kaupunki valmistelee sinne hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Soveltamalla kolmea päätöstukimenetelmää selvitettiin, mikä olisi paras toimenpidevaihtoehto alueen soille ja mitkä suot kannattaisi ennallistaa ensin.

Selvitys oli osa Suomen Akatemian Portright-hanketta, ja se tarjosi käytännön tapaustarkastelun erityyppisten päätöksenteon tukimenetelmien soveltajille. Selvitys kattoi seuraavat päätöksenteon tukimenetelmät:

  • SYKEssä lukuisissa hankkeissa sovellettu monitavoitearviointi (Multi Criteria Decision Analysis). Sen avulla voidaan jäsentää kattavasti tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista ja ottaa huomioon myös eri sidosryhmien näkökulmat.
  • LUKEssa kehitetty YODA (Your Own Decision Aid) auttaa hakemaan parhaan kokonaisratkaisun eliminoimalla pois valintaan heikoimmin soveltuvat vaihtoehdot. Menetelmässä asetettiin rajoitteita kriteereille, kuten soiden monimuotoisuudelle ja kasvihuonekaasupäästöille tai ravinnekuormitukselle.
  • Aalto-yliopistossa kehitetty RPM (Robust Portfolio Modelling) laajentaa monitavoitearvioinnin käyttöä toimenpideyhdistelmien vertailuun. RPM-menetelmällä tunnistettiin ne suot, jotka tuottavat monitavoitearvioinnista saatujen hyvyysarvojen perusteella suurimman kokonaishyödyn.

Hankkeessa järjestettiin kaksi työpajaa. Kumpaankin niihin osallistui 10–15 henkilöä kaupungin eri yksiköistä, paikallisesta ELY-keskuksesta, luonnonsuojeluyhdistyksestä ja alueen virkistyskäyttörakenteista vastaavasta yrityksestä.

Ensimmäisessä työpajassa päätettiin toimenpidevaihtoehtojen arviointikriteereistä. Lisäksi keskusteltiin kriteerien vaikutuksista muun muassa monimuotoisuuteen, ilmastopäästöihin ja vesistökuormitukseen. Pohjana keskustelulle oli LUKEn tekemä, 79 suota koskeva selvitys Tampereen luonnonsuojelualueiden suot: miten palauttaa luonnontilaan ympäristöviisaasti? Lisäksi arvioitiin vaikutusten merkittävyyttä.

Toisessa työpajassa keskusteltiin tuloksista ja saatiin palautetta menetelmien hyödyllisyydestä ja tulosten ymmärrettävyydestä.

Ennallistaminen ei ole kaikilta osin paras vaihtoehto

Menetelmät antoivat samansuuntaisia tuloksia. Toimenpiteiden paremmuus riippui ratkaisevasti suotyypistä sekä siitä, mikä painoarvo annettiin monimuotoisuudelle. Monimuotoisuuden kannalta ennallistaminen oli paras vaihtoehto, mutta ilmastopäästöjen ja ravinnekuormituksen kannalta huonoin. Patoamisessa taas sekä hyödyt että haitat olivat vähäisempiä kuin ennallistamisessa. Nollavaihtoehto, eli ei toimenpiteitä, soveltui erityisesti alueille, joilla on suuri virkistyskäyttöpaine.

Menetelmät täydensivät toisiaan

Menetelmät ja keskustelut auttoivat vaihtoehtojen vertailua ja vaikutusten mittasuhteiden arviointia. Monitavoitearvioinnin vahvuus oli eri ennallistamisvaihtoehtojen havainnollistaminen yksittäisellä suolla. Menetelmänä yksinkertaisin oli YODA, sillä sitä on mahdollista soveltaa itsenäisesti internetissä. RPM mahdollisti soiden ennallistamisprioriteetin määrittämisen käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen.

Työn tuloksia voidaan soveltaa laajemminkin soiden ennallistamisvaihtoehtojen arvioinnissa. Tieteellistä uutuusarvoa toi se, että kolmea päätöstukimenetelmää vertailtiin oikeassa päätöksentekotilanteessa.

Lisätietoja:

  • Ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus LUKE, etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Professori Juuso Liesiö Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Linkkejä:


Kohderyhmä: