© Katri Siimes
Osa käytetyistä kasvinsuojeluaineista huuhtoutuu pelloilta pinta- ja salaojavalunnan mukana pintavesiin, missä ne voivat olla haitallisia vesieliöille. Aineiden pitoisuudet pintavesissä vaihtelevat kuitenkin merkittävästi lyhyessäkin ajassa riippuen muun muassa torjunta-aineiden levityksen ajankohdasta, huuhtoutumisesta ja veden virtauksesta.
Perinteinen vesinäyte, joka määrittää torjunta-ainepitoisuutta tietyssä pisteessä tietyllä ajanhetkellä, voi antaa harhaanjohtavan kuvan vesistön tilasta, koska riittävän tiheää näytteenottoa ei yleensä ole mahdollista järjestää. Vesinäytteenoton haavoittuvuus on tiedostettu jo pidemmän aikaa, ja EU-direktiivi vuodelta 2013 kannustaakin erilaisten passiivikeräinmenetelmien kehittämiseen.
Menetelmä halvempi ja tulokset luotettavampia
Passiivikeräinten avulla voidaan määrittää torjunta-aineiden keskiarvopitoisuus esimerkiksi kahden viikon jaksolta ja saada näin edustava kuva havaituista yhdisteistä. Keräimet kalibroidaan laboratoriossa, jolloin altistettujen keräinten yksikkö ng/keräin voidaan muuntaa pitoisuudeksi ng/litra. Sen jälkeen tuloksia voidaan helpommin verrata torjunta-aineiden ympäristölaatunormeihin.
Keräinten avulla voidaan havaita jopa sellaisia yhdisteitä, joiden pitoisuus vesinäytteessä jää alle määritysrajan, ja seuranta on joka tapauksessa keräinten avulla huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin perinteinen vesinäytteiden ottaminen.
Esimerkki Savijoen valuma-alueelta
Atsoksistrobiinipitoisuudet määritettynä passiivikeräimistä (siniset kolmiot) ja vesinäytteistä (punaiset ja harmaat laatikot). (Klikkaa kuva suuremmaksi)
Savijoen valuma-alue on ollut koealueena vuonna 2016 alkaneessa Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä eli SAVE-hankkeessa. Passiivikeräinten avulla tutkitaan sitä, onko valuma-alueelle levitetyllä kipsillä vaikutuksia myös kasvinsuojeluaineiden huuhtoumiin.
Ennen kipsin levitystä passiivikeräinten avulla havaittiin 41 torjunta-ainetta Savijoen alajuoksulla sijaitsevalta näytepaikalta ja 20 ainetta yläjuoksun mittapadolta. Perinteisillä vesinäytteillä havaittujen yhdisteiden määrä oli tuolloin vastaavasti 30 ja 23.
Esimerkiksi viljojen homesienten torjunnassa käytettävää atsoksistrobiinia havaittiin kolmessa vesinäytteessä, viidessä näytteessä pitoisuudet jäivät alle määritysrajan (Kuva 1). Atsoksistrobiinia havaittiin kuitenkin kaikista passiivikeräinaltistuksista, mikä viittaisi siihen, että yhdistettä on ollut vesistössä. Kipsin vaikutus kasvinsuojeluaineiden huuhtoutumiseen nähdään kesällä 2017 toteutetun näytteenoton jälkeen.
Lisätietoja
Tutkija Heidi Ahkola, Suomen ympäristökeskus SYKE, heidi.ahkola@ymparisto.fi
Tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus SYKE, katri.siimes@ymparisto.fi