Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

SAVE-kipsihankkeen tulokset rohkaisevia

Uutinen 3.10.2017 klo 16.18
vesikirje save hanke, vesikirje save hanke
Pilottialueen läpi luikertelevalla Savijoella seurataan
jatkuvasti kipsikäsittelyn vaikutuksia.
© Janne Artell / SAVE-hanke.

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE) -hankkeessa selvitetään, voidaanko maatalouden fosforikuormitusta vähentää ja Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa parantaa peltojen kipsikäsittelyn avulla. Hankkeessa selvitetään käytännön ratkaisuja, varmistetaan menetelmän turvallisuus ja mitataan kipsikäsittelyn vaikutuksia veden laatuun.

Hankkeen tähänastiset tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tulosten pohjalta onkin jo alettu laatia laajempaa suunnitelmaa, jonka pohjalta menetelmä voitaisiin ottaa tulevaisuudessa käyttöön koko Etelä-Suomessa. Katseita on suunnattu myös Suomen ulkopuolelle. Tulevaisuudessa kipsistä saattaakin löytyä apu maatalouden vesiensuojeluhaasteiden ratkaisuun koko Itämeren alueella.

Viljelijät käytännön asiantuntijoina

Vuosi sitten Liedossa ja Paimiossa levitettiin pelloille yli 6 miljoonaa kiloa kipsiä. Kipsin levitykseen osallistui 55 viljelijää ja useita levitysurakoitsijoita. Heidän kokemuksensa käytännön toimenpiteistä on erityisen tärkeää, kun menetelmää pyritään tulevaisuudessa laajentamaan muualle Etelä-Suomeen.

Viljelijöiden kokemuksia ja asenteita kipsikäsittelyä kohtaan kartoitettiin viime talvena laajan kyselyn avulla. Yli puolet viljelijöistä piti käsittelyä helppona vesiensuojelumenetelmänä ja jopa neljä viidestä arvioi ottavansa menetelmän käyttöön, mikäli se tulevaisuudessa liitetään ympäristökorvausjärjestelmään. Viljelijät tarjosivat myös hyviä neuvoja menetelmän kehittämiseen esimerkiksi levityskalustoon ja kipsin varastointiin liittyen.

Menetelmä toimii, haittavaikutuksia ei ole havaittu

Savijoella tehdyt mittaukset ennen kipsinlevitystä ja sen jälkeen ovat alustavissa tarkasteluissa vahvistaneet menetelmän toimivuuden. Varsinkin kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin on havaittu vähentyneen odotusten mukaisesti. Vedenlaadun seuranta jatkuu kuitenkin edelleen.

Kipsikäsittelyllä ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole havaittu olevan haitallisia sivuvaikutuksia, mutta kaikki teoreettisetkin riskitekijät on syytä huomioida, jos käsittely aiotaan ottaa käyttöön laajemmilla alueilla. Mahdolliset haittavaikutukset pyritään selvittämään useilla hankkeen oheistutkimuksilla.

Tähän mennessä on jo selvitetty kipsikäsittelyn vaikutuksia vuollejokisimpukkaan, jokien pohjaleviin ja isonäkinsammaleeseen. Myös alueen pohjavesiä on seurattu ja käsittelyn vaikutuksia maaperään ja kasvustoon on tutkittu tarkasti. Haittavaikutuksia ei ole havaittu. Selvitykset kipsin vaikutuksesta Savijoen kalastoon ja taimenen lisääntymiseen ovat vielä tulossa.

SAVE-hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa hallituksen kiertotaloutta edistävää kärkihanketta. Kipsipilottia rahoittaa myös EU Central Baltic -ohjelma NutriTrade-hankkeen kautta.

Teksti: Samuli Puroila / SAVE-hanke

Lisätietoja:

Erikoistutkija Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

SAVE-hankkeen kotisivut

vesikirje save

Aihealue:
Kohderyhmä: