Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimpia?

Vesien tilaa parantavan kosteikon rakentaminen on esimerkki vesivastuutoimesta. Kosteikkojen kunnostushankkeisiin voisivat osallistua niin alkutuotannon yritykset, kuten vilja- ja karjatilat, kuin niiltä raaka-aineita ja tuotteita hankkivat toimijatkin © Kai Widell

Vesivastuu 2030 -hankkeessa on tunnistettu parhaita käytänteitä yritysten vesivastuullisuustyön tueksi. Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, jotka auttavat esimerkiksi kansainvälisten arvoketjujen vesivastuullisuuden hallinnassa. Tavoitteena on, että Suomi ja suomalaiset yritykset olisivat maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. 

Vesivastuullisuudella tarkoitetaan yritysten veden vastuullista käyttöä. Vettä tulisi käyttää ympäristön kannalta kestävästi, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti kannattavasti. 

Yrityksillä on yhä merkittävämpi rooli globaalien vesihaasteiden ratkaisemisessa. Kasvava joukko suomalaisyrityksiä onkin sitoutunut kehittämään vesivastuullisuuttaan antamalla vesivastuusitoumuksen. 

Sitoumus haastaa yritykset tunnistamaan kaikkien arvoketjujensa vesiriskit, huolehtimaan toimipaikkojensa ja alihankkijoidensa veden käytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.  

Vesivastuusitoumukset ovat osa Suomen vesialan kansainvälisen strategian toimeenpanoa. Strategian toimeenpanon tueksi laadittiin vuosina 2018–19 tiekartta. Tiekartan vision mukaan Suomi ja suomalaiset yritykset ovat maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. 

Toimenpiteet laahaavat vielä jäljessä  

Keinoja vuoden 2030 tavoitteeseen pääsemiseksi on selvitetty Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit (Vesivastuu 2030)-hankkeessa. 

Alustavat tulokset osoittavat yksittäisten suomalaisyritysten olevan vesivastuullisuuden globaalia kärkeä. Myös yritysten veden käyttöä ja vesistövaikutuksia koskeva sääntely ja hallinta on Suomessa verrattain toimivaa.  

Vesivastuullisuuteen kytkeytyy kuitenkin muustakin vastuullisuustoiminnasta tuttuja haasteita, kuten kansainvälisten arvoketjujen hallinta sekä vastuullisuuden integrointi osaksi yritysten strategiaa ja jokapäiväistä toimintaa.  

Vaikka veden merkitys ja kytkökset yritysten kokonaisvastuullisuuteen ymmärretään yhä paremmin, konkreettiset toimenpiteet laahaavat usein jäljessä. Tämä johtuu osittain tiedon, osittain resurssien ja osittain selkeiden ohjauskeinojen puutteesta.  

Uusia toimintamalleja ja ohjauskeinoja 

Vesivastuu 2030 -hankkeessa on tunnistettu vesivastuullisuuden uusimpia parhaita käytänteitä, ohjeistuksia ja työkaluja suomalaisten yritysten vesivastuullisuustyön tueksi.  

Hankkeessa kehitetyt toimintamallit auttavat yrityksiä kehittämään vesivastuullisuuttaan askel askeleelta. Ne auttavat myös haastavien kysymysten, kuten kansainvälisten arvoketjujen vesivastuullisuuden hallinnassa. 

Hankkeessa toteutettiin myös ohjauskeinoanalyysi. Sen perusteella vesivastuullisuus tulisi viedä osaksi yritysvastuun sääntelyä. Vesivastuullisuuden tulisi tukea myös vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa.  

Vaikka yritykset ovat vesivastuullisuuden keskiössä, julkisella sektorilla, tutkimuslaitoksilla ja kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli vesivastuullisuuden toteuttamisessa.  

Vesivastuu 2030 -hankkeen loppuraportti, päättäjille suunnattu policy brief ja yrityksille suunnattu kooste tuloksista julkaistaan huhtikuussa hankkeen loppuseminaarissa. Silloin julkistetaan myös vesi.fi:hin vesivastuuteemasivu. Se toimii jatkossa kansallisen vesivastuutyön keskeisenä viestintäkanavana ja vesivastuusitoumusten uutena alustana.  

Kirjoittaja

Erikoistutkija Suvi Sojamo, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Linkkejä

 

Julkaistu 16.3.2021 klo 14.58, päivitetty 17.3.2021 klo 11.04

Kohderyhmä: