Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Tadzhikistanin ja Kirgisian vedenlaatutietojen luotettavuutta parannettiin suomalaisten tuella

Uutinen 30.9.2019 klo 15.30
Issyk Kul järven rannalla
Kirgisian suuren Issyk-Kul-järven tilan seuranta on saatu suomalaisten tuella uudestaan käyntiin 25 vuoden tauon jälkeen. Seurannan perusteella järven rantavesien tila voi heikentyä pysyvästi sen takia, että alueella vierailee vuosittain jopa 2 miljoonaa kävijää kesäsesongin aikana. © Ari Mäkelä

Tadzhikistan ja Kirgisia ovat Keski-Aasian köyhimpiä maita. Vesistöseuranta on päässyt maiden itsenäistymisen jälkeen pahasti rapautumaan, eikä luotettavaa tietoa vesien tilasta enää ole. Myös maiden vesilaboratoriot ovat jääneet jälkeen alan kansainvälisestä kehityksestä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijat ovat työskennelleet viiden vuoden ajan yhteistyössä maiden viranomaisten kanssa tilanteen parantamiseksi. Yhteistyö on toteutettu ulkoministeriön IKI-rahoituksella.

Tadzhikistanissa kehitettiin vedenlaadun seurantaan muun muassa kokonaisfosforin ja ammoniumtypen analyysejä. Kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja kolibakteerien määrityksissä otettiin käyttöön uusi, entistä tarkempi ja paremmin ympäristö- ja työturvallisuusnäkökohdat huomioiva menetelmä. Ammoniumtyppi- ja BOD-menetelmät auditoitiin, ja auditoinnin yhteydessä korjattiin menetelmissä ilmenneet virheet.

Kirgisiassa parannettiin valmiuksia analysoida luonnossa huonosti hajoavia kloorattuja orgaanisia myrkky-yhdisteitä.

Monet maiden laboratoriot alkoivat osin soveltaa kansainvälistä ISO 17025 -laboratoriostandardia. Laboratorioiden johtoa koulutettiin laatimaan laboratorioilleen kehittämissuunnitelmia.

Kirgisiassa laboratorioiden kehitystyö pidemmällä

Kirgisiassa SYKE on tehnyt yhteistyötä ympäristöviraston kanssa jo aiemmin, ja laboratorioiden kehitystyössä on päästy pidemmälle. Kahden keskeisen vesilaboratorion laatujärjestelmät on akkreditoitu kansainvälisen standardin mukaisesti.

Laboratorioiden resurssit ovat niukkia. Siksi on tärkeää, että laboratoriot ovat verkostoituneet, tekevät yhteistyötä ja sopivat työnjaosta. Kapasiteettia on pyritty vahvistamaan vaiheittain. Erityisen tärkeää on ollut vahvistaa näytteenoton ja kenttämittausten hyvät käytännöt. Ulkopuolista asiantuntijatukea tarvitaan kuitenkin vielä jatkossakin, jotta kehittämissuunnitelmat saadaan toteutettua ja määräajaksi myönnetyt akkreditoinnit uudistettua.

Tadzhikistanissa Ympäristökomitean ja Kirgisiassa Ympäristöviraston palvelimille koottiin analyysitulosten tietopankki. Tietopankista viranomaiset voivat aiempaa helpommin jakaa tuottamaansa tietoa toisille viranomaisille ja muille sidosryhmille sekä kansalaisille. Aiemmin tulosten käsittely ja tallennus perustuivat manuaalisesti ylläpidettyihin arkistoihin.

Tavoitteena on, että vedenlaadun tietopankit liitettäisiin sekä Kirgisiassa että Tadzhikistanissa myöhemmin kansallisiin vesitietojärjestelmiin. Vesitietojärjestelmiä kehitetään molemmissa maissa parhaillaan. Järjestelmien kautta tieto siirtyisi maan eri viranomaisten välillä ja esimerkiksi rajavesistöihin liittyen myös maiden ulkopuolelle.

Tuloksia Issyk-Kul -järveltä

Kirgisiassa on suuri järvi, Issyk-Kul, joka on pintaalaltaan 6200 neliökilometriä ja tilavuudeltaan 1700 kuutiokilometriä. Järvellä vierailee vuosittain 1,5–2 miljoonaa kävijää. Järven veden tilan seuranta on saatu uudestaan käyntiin – 25 vuoden tauon jälkeen – suomalaisten tuella. Seurantatietoa tarvitaan järven kestävän käytön, hoidon ja suojelun tarpeisiin. IKI-hanke vahvisti ja monipuolisti viranomaisten kykyä seurata järven tilaa. Seurannan perusteella on pystytty esimerkiksi arvioimaan, että järven rantavesien tila voi heikentyä pysyvästi sen takia, että alueella vierailee niin paljon väkeä, vaikkakin lyhyen kesäsesongin aikana.

Hankkeille haetaan jatkoa

IKI-hankkeiden ansiosta Kirgisian ja Tadzhikistanin ympäristöhallintojen tuottama tieto palvelee nyt paremmin vesiensuojelun päätöksenteon tarpeita sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Hankkeet ovat myös osaltaan helpottaneet kansalaisten pääsyä ympäristötiedon ääreen ja osallistumista päätöksentekoon kansainvälisen Århusin sopimuksen periaatteiden mukaisesti.

IKI-hankkeiden projektipäällikköinä ovat toimineet Ari Mäkelä ja Kirsti Krogerus. Sekä Kirgisian että Tadzhikistanin hankkeille suunnitellaan parhaillaan jatkoa vuosille 2020–2022. Tavoitteena on, että yhdessä kehitetyt hyvät käytännöt saadaan vakiinnutettua ja levitettyä kansallisiksi käytännöiksi.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Ari Mäkelä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. +358 295 251 444

Linkkejä:


Kohderyhmä: