Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uhanalaisuustarkastelussa on mukana uusia sisävesien ja rantojen luontotyyppejä

Uutinen 12.3.2019 klo 12.19
Lopen Iso-Melkutin
Suomen sisävesien ja rantojen luontotyypeistä noin viidennes arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisimmiksi arvioitiin virtavedet ja lähteiköt. © Jari Ilmonen

Viime vuoden lopulla valmistuneessa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa on mukana 20 uutta sisävesien ja rantojen luontotyyppiä, kuten kausikuivat lammet ja voimakkaasti pohjavesivaikutteiset järvet sekä vesiputoukset.

Suomen luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi valmistui viime vuoden lopulla. Tarkastelu tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n kehittämän luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin kriteeristön mukaisesti. Suomi käytti kriteeristöä uhanalaisarviointiin ensimmäisten maiden joukossa.

Arvioinnissa Suomen luontotyypit jaetaan kahdeksaan pääryhmään, jotka ovat Itämeri, rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit sekä tunturit. Sisävesien ja rantojen luontotyyppejä oli tarkastelussa kaikkiaan 59, joista 20 oli kokonaan uusia verrattuna ensimmäiseen, vuonna 2008 julkaistuun arviointiin.

IUCN Red List of Ecosystems -menetelmässä luontotyyppien määrällistä ja laadullista muutosta tarkastellaan viimeisten 50 vuoden ajalta. Lisäksi vertailua tehdään esiteolliseen aikaan, eli 1750-lukuun.

Sisävesillä arviointiaineistoina käytettiin muun muassa vedenlaatutietoja, vesien ekologisen tilan luokittelumuuttujia ja erilaisia paikkatietoaineistoja.

Uhanalaisuutta arvioitiin paitsi koko maan tasolla myös erikseen Etelä-Suomelle ja Pohjois-Suomelle. Tulosten mukaan sisävesiluontotyypit ovat uhanalaistuneet selvästi enemmän Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. Tämä selittyy etelän voimakkaammilla vesien- ja maankäyttöpaineilla.

Virtavedet ja lähteiköt uhanalaistuneet eniten

Suomen sisävesien ja rantojen luontotyypeistä noin viidennes arvioitiin koko maan tasolla uhanalaisiksi ja neljännes silmälläpidettäväksi. Uhanalaisimmiksi arvioitiin virtavedet ja lähteiköt.

Virtavesistä uhanalaisimpia ovat savimaiden virtavedet. Niiden luonnontilaa on heikentänyt etenkin maa- ja metsätalouden sekä asutuksen aiheuttama rehevöittävä ja liettävä kuormitus.

Uhanalaisimpia sisävesiluontotyyppejä ovat myös erittäin suuret joet erityisesti vesirakentamisen vaikutusten vuoksi. Järvien arvioitiin säilyneen paremmassa tilassa kuin lampien.

Järviluontotyypeistä useimmat arvioitiin silmälläpidettäviksi, paitsi runsasravinteiset järvet uhanalaisiksi. Kalkkijärvet ja voimakkaasti pohjavesivaikutteiset järvet jäivät puutteellisesti tunnettujen luokkaan, koska niistä ei ole riittävästi tietoja.

Arvioinnissa tarkasteltiin selvästi aiempaa enemmän luontotyyppejä kuin kymmenen vuoden takaisessa arviossa. Etenkin rantaluontotyyppien luokittelu tarkentui: sisävesiasiantuntijaryhmän tarkastelussa oli nyt 14 rantaluontotyyppiä, kun aiemmassa arvioinnissa niitä oli vain kolme.

Uusien rantaluontotyyppien mukaan ottaminen edesauttaa näiden luontotyyppien huomioimista entistä paremmin esimerkiksi kaavoitusta varten tehtävissä luontoselvityksissä.

Virtavesissä uusia, monimuotoisuuden kannalta merkittäviä luontotyyppejä olivat vesiputoukset ja könkäät sekä meanderoivat virtavedet, joilla tarkoitetaan mutkittelevia, hiekkamaille uusia uomia muodostavia jokia ja puroja. Vakavesissä uusia kuvattuja luontotyyppejä olivat voimakkaasti pohjavesivaikutteiset järvet ja kausikuivat lammet. Uusista luontotyypeistä on kuitenkin vielä niukasti tietoaineistoja, ja ne jäivät siksi puutteellisesti tunnettujen luokkaan. Näistä luontotyypeistä olisikin tarpeen kerätä tietoa, ja kehittää myös luontotyyppien arviointia.

Koko valuma-alueen kattavia suojelutoimia suositellaan

Arvioinnin tehneet asiantuntijaryhmät laativat myös ehdotuksia toimenpiteistä, joiden avulla uhanalaistuneiden luontotyyppien tilaa voitaisiin parantaa.

Sisävesiasiantuntijaryhmä suosittaa, että vesiensuojelussa ja ennallistamisessa painopistettä laajennetaan entistä enemmän yksittäisten uomien ja pintavesialtaiden lähiympäristön toimenpiteistä kokonaisia valuma-alueita koskeviin toimenpiteisiin.

Toimenpidesuosituksissa esitetään uhanalaistuneiden sisävesiluontotyyppien entistä parempaa huomioon ottamista kaavoituksen ja maankäytön ohjeistuksessa ja niitä koskevan vesiensuojeluohjeistuksen ja valvonnan tehostamista.

Myös pienvesien suojelua ja ennallistamista pitäisi tehostaa. Pienvesien nykytilasta ja tilan kehityksestä tarvitaan lisää tietoa. Purojen ekologisen tilan luokitteluun kehitetään parhaillaan menetelmiä FRESHABIT LIFE IP –hankkeessa SYKEn  ja metsähallituksen  johdolla. Tietoa tarvitaan myös erityisesti rantaluontotyypeistä ja niiden tilan muutoksista.

Lisätietoja

Tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä

 

 


Kohderyhmä: