Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uusilla käymäläratkaisuilla haitalliset ympäristövaikutukset pienemmiksi – case Hiedanranta

Uutinen 12.3.2019 klo 12.39
Tampereen kaupunki, hiedanrannan älylkäs kaupunginosa
Hiedanrantaan rakennetaan uusi 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kestävä ja älykäs kaupunginosa. © Tampereen kaupunki / Arkkitehtitoimisto NOAN

Suomen ympäristökeskus tutki viime keväänä Tampereen Hiedanrannan alueelle soveltuvien erottelevien sanitaatioratkaisujen ympäristövaikutuksia. Alipainekäymälöihin ja virtsan erotteleviin käymälöihin perustuvilla järjestelmillä voidaan saada nykykäymälöihin verrattuna moninkertaisesti ravinteita hyötykäyttöön.

Tampereen Hiedanrantaan on suunnitteilla uusi 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan alue, jolla toteutetaan kiertotalouden periaatteita. Alueelle soveltuville sanitaatiojärjestelmille tehtiin viime keväänä koko elinkaaren kattava ympäristövaikutusten arviointi.

Tampereen kaupungin SYKEltä tilaamassa selvityksessä verrattiin tavanomaiseen vesikäymälään perustuvaa sanitaatioratkaisua syntypaikalla käymäläjätevesijakeet erottelevaan alipainekäymälä-ään ja virtsan erottelevaan käymäläratkaisuun.

Ympäristövaikutukset pienenevät

Tulosten perusteella jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki laskee erottelevilla käymälävaihtoehdoilla noin neljännekseen ja vesistön rehevöityminen alle puoleen tavanomaiseen käymälään verrattuna. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että ravinteet saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön, koska niitä ei laimenneta kotitalouksissa syntyvillä harmailla jätevesillä.

Lisäksi jätevedenpuhdistamoille joutuva typpikuormitus pienenee alle viidennekseen ja fosforikuormitus noin kolmannekseen pienentäen merkittävästi erityisesti jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälkeä.

Kaavio Hiedanrannan hiilijalanjaljesta
Hiedanrannan vaihtoehtoisten sanitaatiojärjestelmien hiilijalanjälki. Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Ravinteet tehokkaasti talteen

Selvityksen mukaan molemmat erottelevat käymälävaihtoehdot olivat ravinteiden talteenotossa nykyvaihtoehtoa parempia. Erottamalla virtsa heti käymälässä ja käsittelemällä se omana jakeenaan voidaan saada hyötykäyttöön yli puolet jätevesien sisältämästä typestä.

Alipainekäymälällä on mahdollista saada talteen vieläkin suurempi osa käymäläjätevesien ravinteista, jos myös käymäläjätevesien jatkokäsittelyssä, mädätyksessä, syntyvien kuivatusvesien sisältämät ravinteet hyödynnetään.

Nykyisillä vesivessoilla ja keskitetyllä jätevedenpuhdistuksella typestä saadaan hyötykäyttöön alle kymmenesosa. Suurin osa typestä päätyy vesistöihin tai biologisen typenpoiston seurauksena ilmaan.

Virtsan ja käymäläjätevesien erottelu parantaa myös talteen otetun fosforin laatua kasvilannoitteena. Puhdistamolietteen fosfori ei sovellu niin hyvin lannoitteeksi, koska fosfori on lietteessä pääosin kemiallisesti sitoutuneena.

Mitä seuraavaksi?

Jatkossa testataan kerrostaloihin soveltuvia alipainekäymälöitä ja virtsan erottelevia käymälöitä sekä esimerkiksi kalvotekniikoita virtsan käsittelyyn. Selvitystä tehdään ympäristöministeriön rahoittaman RAKI2-ohjelman NutriCity-hankkeessa.

Tavoitteena on ottaa askel kohti urbaania ravinne- ja energiatehokasta superkorttelia ja laatia toimintamalli sen toteuttamiseksi. Hankkeen toteuttavat Tampereen kaupunki, SYKE ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja

Tutkimusinsinööri Riikka Malila, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä

#kärkihanke #ravinteetkiertoon #NutriCity #Hiedanranta

 


Kohderyhmä: