Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Varusmiesten virtsa muuttui jauhemaiseksi ravinteeksi

Uutinen 18.3.2020 klo 15.17
Porin prikaatin harjoitusalueelle vietiin MORTTI-käymälä. Varusmiehet pääsivät ravinteiden tuottajiksi.
© Kuva: SLU (Ruotsin maatalousyliopisto)

Porin prikaatin harjoitusalueella testattiin uudenlaista tekniikkaa virtsan ravinteiden talteenottoon. Tuloksena syntyi ravinteikasta jauhetta, jonka paino oli alle kymmenesosan käsitellyn virtsan painosta.

Vuodenvaihteessa päättyneessä MORTTI-hankkeessa varusmiehet pääsivät ravinteiden tuottajiksi Säkylässä Porin prikaatin harjoitusalueella.

Liikuteltavaan kenttäkäymälään integroitiin virtsan erottelu ja käsittely paikan päällä. Tulevaisuudessa tällaiset paikan päällä käsittelevät, ravinteiden kiertoa edistävät käymälät voisivat olla arkipäivää erilaisissa suurtapahtumissa, kuten festareilla ja leireillä.

Virtsan ravinteet kiertoon

Virtsa ja uloste sisältävät paljon ravinteita ja niiden erottelu muista jätevesistä jo syntypaikalla, esimerkiksi kenttäkäymälöiden avulla, mahdollistaa tehokkaan ravinteiden talteenoton ja hyötykäytön. Käymäläjäte on vielä toistaiseksi usein hukkaan heitetty resurssi, vaikka kiertotalouden periaatteiden mukaisesti se tulisi saada hyötykäyttöön.

Suurissa tapahtumissa ja esimerkiksi puolustusvoimien harjoitusalueilla syntyy jätevedenpuhdistamoille hetkellistä lisäkuormitusta, joka voi olla haaste etenkin pienten puhdistamoiden toiminnalle.

Käsittely paikan päällä olisi halvempaa

Tapahtumien järjestäjät ovat vastuussa tapahtumien jätteiden ja jätevesien käsittelystä. Mikäli tapahtumapaikka on keskitetyn jätevedenkäsittelyn ulottumattomissa, saatetaan jätevettä joutua kuljettamaan pitkiä matkoja puhdistamolle, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia.

Mikäli jätökset käsiteltäisiin jo paikan päällä siten, että niiden tilavuus olisi pieni ja ne olisivat turvallisia ja haitattomia, olisi jatkokäsittely helppoa ja edullista.

Samalla ravinteidenkierto tehostuisi ja jätevesien kuljetuskustannukset ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt pienenisivät. Lisäksi pienten puhdistamoiden toimintavarmuus paranisi ja jätevedenpuhdistuksen energian- ja kemikaalien kulutus sekä päästöt pienenisivät.

Ruotsalaiset menetelmät käyttöön

Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäoloissa MORTTI- hankkeessa virtsan käsittelymenetelminä pilotoitiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) kehittämää alkalista haihdutusmenetelmää sekä ultrasuodatus- ja käänteisosmoosia. Lisäksi kokeiltiin ulostejakeen pyrolysointia laboratoriomittakaavassa.

Molemmilla virtsan käsittelymenetelmillä tuotettiin noin kymmenesosatilavuuteen tai -painoon konsentroituneita ravinnerikkaita lopputuotteita. Lopputuotteista määritettiin ravinne- ja haitallisten metallien sekä suolojen pitoisuudet sekä mikrobiologinen laatu lannoitevalmisteita koskevan asetuksen mukaisesti sekä yhteensä yli 300 lääke- ja haitta-ainetta.

Tulokset ovat lupaavia

Tulosten perusteella käymäläjätevesijakeiden jatkojalostaminen ravinteiden talteen ottamiseksi kuluttaa energiaa, mutta erotelluista jakeista voidaan saada käsittelyn jälkeen lannoite- tai maanparannuskäyttöön soveltuvia ravinnepitoisia lopputuotteita.

Mahdolliset ympäristö- ja kustannushyödyt verrattuna jätevesien kuljettamiseen jätevedenpuhdistamolle riippuvat merkittävästi siitä, voidaanko lopputuotteen sisältämillä ravinteilla vähentää mineraalilannoitteiden valmistusta ja käyttöä. Kustannushyötyyn vaikuttavat myös paikalliset olot ja puhdistamoiden perimät ylimääräisten jätevesien käsittelymaksut.

Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja asenteisiin

Virtsan erottelevat käymäläratkaisut on mahdollista valjastaa tulevaisuuden ravinnetehtaiksi, mutta käsittelytekniikoiden teknistä kehittämistä on jatkettava niin, että tekniikat toimivat vaihtelevissa kuormitustilanteissa nykyistä automatisoidummin ja luotettavammin. Myös kierrätysravinnetuotteiden lainsäädäntöä on kehitettävä joustavaksi ja selkeäksi.

Ihmisperäiset raaka-aineet tulisi hyväksyä kierrätysravinnetuotteiden valmistuksessa ja niiden käyttöön liittyvät esteet tulisi poistaa. Ihmisperäisten kierrätyslannoitteiden tulee tietysti täyttää vaatimukset, joita on asetettu muillekin kierrätyslannoitteille. Asenteet ihmisperäisiä raaka-aineita kohtaan ovat nykyisellään haastavia, vaikka ravinnekiertoa sinällään kannatetaan laajasti.

MORTTI-hanketta rahoitti Sitra ja se toteutettiin 1.9.2017 – 15.10.2019 Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen yhteistyönä. Hankkeessa olivat tiiviisti mukana myös Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Sveriges lantbruksuniversitet.

#MORTTIhanke #ravinteetkiertoon #virtsakiertää

Lisätietoja:

  • Riikka Malila, tutkimusinsinööri, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä:


Kohderyhmä: