Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hiitolan joen padot puretaan

Uutinen 20.12.2019 klo 14.04
Hiitolanjoen lohi_pekka tuuri_556x
Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. © Pekka Tuuri

Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen voimalaitospadot puretaan ja kosket ennallistetaan lähivuosien aikana. Laatokkaan laskevan joen lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa ja avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille. Hiitolanjoenssa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Hiitolanjoki on 53 kilometriä pitkä, josta 8 kilometriä virtaa Suomen puolella ja 45 kilometriä Venäjällä. Nykyisin Laatokan lohi pääsee nousemaan Suomen puolella Kangaskosken voimalaitoksen alapuolelle saakka. Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitospadot ovat siirtyneet Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen, joka on aloittanut patojen purkamisen suunnittelun. Patojen purku mahdollistaa vapaan nousun myös laajoille koskialueille kunnostetuissa Silamus- ja Torsanjoessa, sekä useaan pienempään virtaveteen.

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023. Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella voimalaitoksen purkamiseen saakka.

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt aloitettiin talkoovoimin loppukesällä 2019. Lokakuussa WWF:n sivuilla oli seurattavissa Luontolive Hiitolanjoen Kangaskoskelta, jossa lohia esiintyi ajoittain jopa ruuhkaksi asti, katso video. Kuvissa nähtiin myös kutupesää tekevä emokala.

Hiitolanjoki Itä-Suomen luontomatkailun vetonaulaksi

Etelä-Karjalalan Maakuntajohtaja Matti Viialainen uskoo Hitolanjoen vetovoimaan: ”Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen ja koko Pohjois-Euroopan merkittävin järvilohijoki. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen ja vastuullisen kalastusmatkailun sekä muun virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämisen Hiitolanjoella. Laatokan luodot -kansallispuisto, Saimaa Geopark ja vapaa Hiitolanjoki muodostavat ainutlaatuisen luontokokonaisuuden rajan tuntumaan. Samaan aikaan joen ennallistamisen kanssa tuleva Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen vuonna 2024 vahvistaa varmasti koko Itä-Suomen matkailuelinkeinoa. Hiitolanjoella on alkamassa uusi aika”, maakuntajohtaja Viialainen summaa.

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin, kun Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoitusta suunnattiin hankkeeseen. Voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

 

 
 

Teksti ja lisätietoja:

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekarjala.fi, 0408235105


Kohderyhmä: