Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesistökunnostusverkoston Uutiskirje 1/2017

23.5.2017 klo 11.45
Riku Lumiaro YHA kuvapankki

Ravintoverkon laatu vaikuttaa ihmisen terveyteen

Suomessa on tuhansia vesistöjä, jotka vaativat kunnostusta mm. luonto- ja maisema-arvojen, matkailun, virkistyskäytön, talousveden saannin ja kalastuksen turvaamiseksi. Suomen Akatemian rahoittama TERLA-hanke pyrki tuottamaan tieteellistä tietoa mm. järvikunnostuksen ja ympäristösääntelyn kehittämiseksi. Lue lisää

 

Vesistöherätys Vehmaalla

Tuuli Jansson

Varsinaissuomalaisessa sikapitäjässä Vehmaalla vesistöjen umpeenkasvu, sameus ja leväisyys ärsyttivät siinä määrin, että vuonna 2015 perustettiin Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys (VeVe) vauhdittamaan vesistöjen hoitoa. Vesiensuojelussa syyttävä sormi kääntyy herkästi maanviljelijöihin. Vehmaalla viljelijät taas ovat hoito- ja suojeluyhdistyksen kantava voima. Lue lisää

 

Arviota maatalouden ravinnekuormitusriskistä tarkennetaan

Sauli Jaakkola

Maataloudesta aiheutuu päästöjä vesiin, mutta tiedot päästöjen suuruudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä ovat edelleen puutteellisia. Mahdollisimman tarkka tieto kuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä auttaa mitoittamaan ja kohdentamaan maataloudelle asetettavat ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet entistä tarkemmin. Lue lisää

 

Perustietoa yleisimmistä vesikasveista ja niiden poistosta

Terhi Ajosenpää

Oletko huolestunut lähivetesi rantojen umpeenkasvusta tai haittaako liiallinen vesikasvillisuus sen virkistyskäyttöä? Hyvin tehdyillä vesikasvien poistoilla voidaan parantaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vähentää rehevöitymisen haittavaikutuksia. Yleisin vesikasvien poistomenetelmä on niitto. Lue lisää

 

Turoilla suojapaikkoja taimenen poikasille

Saija Koljonen

Puuturokunnostuksia on tehty Suomessa virtavesiin toistaiseksi niukalti. Siten niiden vaikutuksista virtavesien kalastoon ei ole maassamme myöskään tutkimustietoa. Puuaineksen lisäämisen tärkeys on kuitenkin korostunut useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa ja käytännön kokemuksissa.  Lue lisää

 

Rakennettujen vesien erikoistumistehtävä valtionhallinnossa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vuodesta 2014 lähtien hoitanut Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona valtakunnallista rakennettujen vesien erikoistumistehtävää. Erikoistumisen keskeisimpänä tavoitteena on rakentaa toimiva yhteistyöverkosto valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja paikallisten toimijoiden kesken sekä huolehtia rakennettujen vesien tilan parantamiseen liittyvän osaamisen säilyttämisestä ja syventämisestä valtionhallinnossa. Lue lisää

 

Menetelmiä patotiedon keräämiseen kehitetään exPATO-hankkeessa

Jukka Jormola

Suomen vesistöissä on tuhansia patorakenteita, jotka vaikuttavat vaeltavien kalojen elämään. Tietoa padoista on SYKEn ylläpitämässä Vesistötyöt-tietojärjestelmästä, joka tunnetaan nimellä Vesty. Isompien jokien osalta patotieto on melko kattavaa, mutta pienempien jokien ja purojen osalta tallennettua tietoa on vähän ja tiedon määrässä on alueellisia eroja. Lue lisää

 

Patokato-hanke: yhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia

Elina Erkkilä

WWF Suomen vetämä Patokato-hanke käynnistyi alkuvuodesta. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on lisätä kalavesien hoidon parissa toimivien tahojen tietoisuutta kalojen vaellusta ja luonnollista elinkiertoa haittaavista turhista vaellusesteistä sekä aktivoida, sitouttaa ja auttaa paikallistason toimijoita turhien vaellusesteiden poistamisessa esimerkkikohteiden voimin. Lue  lisää

 

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan = Kolmen VYYHTI

Juha Huusko

Valtion resurssien vähentyessä vesistökunnostushankkeiden vastuu ja toteutus on yhä enemmän siirtymässä toimijoille, joilla ei ole aiempaa kokemusta vesistökunnostuksista. Kolmen Vyyhti tukee paikallistason toimijoita vesistöjen, rantojen ja valuma-alueiden kunnostustoimenpiteiden valinnassa, suunnittelussa ja lupakäsittelyssä Pohjanmaan maakuntien alueilla. Lue lisää

 

VYYHTI-verkosto rakentuu Pohjois-Pohjanmaalla

Riina Rahkila

VYYHTI II – hankkeen päätavoitteena on rakentaa Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesienhoitoa ja – kunnostuksia edistävä verkosto, joka toiminnallaan tukee paikallisia kunnostajia. Maakunnalliseen verkostoon kutsutaan mukaan laajasti alan toimijoita: paikallisia kunnostajia, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita, kuntia sekä oppilaitoksia. Lue lisää

 

Longinoja on todennäköisesti pitkäaikaisin talkookunnostuksilla ylläpidetty purokohde Suomessa

Henrik Kettunen

Longinojasta on tullut koko Suomen talkookunnostusten mallikohde taimenen elvytystyössä Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (Skes ry) aloittamien, vuosittain jatkuvien kunnostustöiden ansiosta. Päällepäin vaatimattomasta ojasta on vuodesta 2001 alkaneella sitkeällä vapaaehtoistyöllä kehittynyt yksi Vantaanjoen tärkeimmistä lisääntymispuroista Suomenlahden uhanalaiselle taimenelle. Lue lisää

 

Ojat kuntoon kestävästi Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Henri Solismaa

Perinteisesti maatalouden ja metsätalouden kuivatus on toteutettu toisistaan erillisinä hankkeina, vaikka vesistökuormituksen ja tulvavesien hallinnan näkökulmasta maankuivatusta tulisi tarkastella valuma-aluetasolla. Valuma-aluetason tarkastelulla voidaan myös tehostaa kuivatushyötyjä, kun pelto- ja metsäojitushankkeet voidaan suunnitella tukemaan toisiaan. Lue lisää

 

Talkoot tulossa – Karkkilan Pitkälänkosken Jokijuhlassa tietoa ja toimintaa

Anu Suonpää

Suomen luonnon päivänä la 26.8. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä maa- ja metsätalousministeriö järjestävät Jokijuhlan Karkkilan Pitkälänkoskella. Jokijuhlassa yleisö pääsee kunnostamaan käsivoimin taimenen kutusoraikkoja ja tutustumaan monimuotoiseen jokiluontoon ja kalojen elämään. Lue lisää

 

Pitkäaikaista aktiivisuutta Alavudella

Sannamari Pehkonen_YHAkuvapankki
 

Alavudella, kuten tyypillisesti Etelä-Pohjanmaalla, osakaskunta on pitäjän kokoinen. Osakaskiinteistöjä on yli 5 000 ja vesipinta-alaa noin 4 500 hehtaaria, lisäksi muutamia yksittäistiloja, joilla omaa vesialaa. Alavudella hallitaan kalastusta kahdeksan kalastusseuran toimesta vuokrasopimuksilla Alavuden kalastuskunta -nimisen osakaskunnan kanssa. Yksi kahdeksasta seurasta on Sapsalammin kalastusseura, joka on perustettu 1952. Lue lisää

 

Vauhtia vesienhoitoon Pirkanmaalla

KVVY toimii paikallisten vesistökunnostajien apuna Pirkanmaalla vuosina 2016-2018 toteutettavassa Vauhtia vesienhoitoon –hankkeessa. Neuvontatyötä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lue lisää

 

Järvien hoidon ja kunnostuksen tulevaisuuden skenaariot

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus julkaisi viime vuonna raportin tulevaisuusverstaiden tuloksista, joissa hahmoteltiin järvien hoidon ja kunnostusten tulevaisuutta eri skenaarioilla vuoteen 2030 saakka. Lue lisää

 

Vesien vuoksi -suomalaisen vesiensuojelun vaiheita

Suomen Vesiyhdistys julkaisi maaliskuussa tietoteoksen Vesien vuoksi, joka on värikäs kuvaus suomalaisen vesiensuojelun vaiheista. Se kertoo suorasukaisesti, kuinka vesiä ensin liattiin ja sitten herättiin suojelemaan. Kirja kokoaa yhteen lähes sata suomalaista vesiensuojelun vaikuttajaa haastatteluiden ja kirjoitusten muodossa. Kirja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Lue lisää ja tilaa omasi

 

TAPAHTUMIA

  • OK-hankkeen vierailu Loviisanjoen valuma-alueelle ja Uponorin tehtaalle 7.6.2017. Lue lisää
  • Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Tampereella 13.-14.6.2017. Lue lisää
  • LUVYn ja MMM:n Jokijuhla 26.8.2017 Pitkälänkoskella Karkkilassa. Lue lisää
 

Aihealue:
Kohderyhmä: