Tiedote 23.10.2017 klo 9.06
Kierrätysastetta voitaisiin nostaa laajentamalla jätteiden kiinteistökohtaista keräysverkostoa. © Tero Pajukallio / Ympäristöhallinnon kuvapankki
Yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii jätteiden erilliskeräysjärjestelmän merkittävää laajentamista sekä lajitteluaktiivisuuden lisäämistä. Eniten uutta kierrätyspotentiaalia on biojätteessä ja muoveissa. Näin arvioi SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksessa työskentelevä tutkimusinsinööri Olli Sahimaa väitöstutkimuksessaan. Jätehuollon alaan kuuluva väitös tarkastetaan perjantaina 27.10.2017 Aalto-yliopistossa.
Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen sitovan 50 prosentin kierrätystavoitteen yhdyskuntajätteelle vuoteen 2020 mennessä. Kierrätysaste oli Suomessa 40,6 prosenttia vuonna 2015 eikä se parantunut lainkaan vuosien 2006 ja 2014 välillä.
Sahimaan väitöstutkimuksessa selvitettiin yhdyskuntajätteen kierrätyspotentiaalia sekajätteen koostumustutkimusten sekä jätevirtamallinnuksen avulla. Tulosten perusteella suomalaisten kotitalouksien sekajäte sisältää keskimäärin 70–80 prosenttia kierrätyskelpoisia materiaaleja.
”Yli puolet sekajätteestä on biojätettä tai muoveja. Kierrätysasteen noston kannalta näiden jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja toimivat kierrätysmarkkinat ovat avainasemassa”, Sahimaa toteaa.
Kierrätys kasvuun laajemman keräysverkoston ja neuvonnan avulla
Tutkimuksessa osoitettiin, että 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseen vaadittavat toimenpiteet ovat mittaluokaltaan suuria.
”Kiinteistökohtaisen keräysverkoston piiriin on saatava noin 500 000–1 700 000 uutta asukasta jätejakeesta riippuen. Tiheämpi keräysverkosto tekee kierrättämisen helpommaksi ja lisää näin kierrätykseen saatavan jätteen määrää”, Sahimaa arvioi.
Kiinteistökohtaisen keräyksen lisääminen vaatii jätelainsäädäntöön velvoitetta erilliskeräyksen järjestämiseen tietyn kokoisissa kiinteistöissä tai jätteen syntymäärän perusteella. Esimerkiksi velvoittamalla kaikki vähintään viiden asunnon rivitalot ja kerrostalot bio- ja pakkausjätteiden keräykseen, kierrätysaste nousisi noin kaksi prosenttiyksikköä.
Kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii myös entistä korkeampaa lajitteluaktiivisuutta eli ihmisten säännöllistä lajitteluun osallistumista. ”Lajitteluaktiivisuutta voidaan kasvattaa pitkäjänteisen neuvonnan ja lajitteluun kannustavien jätemaksujen avulla, mutta tarkkoja vaikutuksia kierrätysasteeseen on hankalampi arvioida”, Sahimaa sanoo.
Jätehuoltojärjestelmän kehittämistä vaikeuttaa se, että kattavat tiedot elinkeinon harjoittajien ja hallinto- ja palvelusektoreiden sekajätteen koostumuksesta ja erilliskeräyksen laajuudesta puuttuvat. Myös vastuukysymysten selkiyttäminen pakkausjätteiden keräyksen osalta kuntien ja tuottajayhteisöjen välillä on tulevaisuudessa tarpeen, kun kierrätysastetta halutaan kasvattaa.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päätettäessä yhdyskuntajätteen kierrätysasteen kasvattamisen ohjauskeinoista tulevina vuosina. Kiertotalouden hengessä Euroopan unionin kierrätystavoitteet tulevat tiukentumaan entisestään vuodesta 2020 eteenpäin.
Väitös
Lisätietoa
Tutkimusinsinööri Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 050 410 6770, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi