Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi kymmenellä prosentilla

Tiedote 24.7.2020 klo 9.00

Suomen ympäristökeskus ja Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut laskivat Helsingin ja itäisen Espoon rannikolla ja puistonurmilla laiduntavien valkoposkihanhien määräksi noin 6 150 yksilöä, joista poikasia oli 944 lintua. Hanhien kokonaismäärä kasvoi kymmenen prosenttia, 560 yksilöä, edelliskesästä. Aikuisten lintujen määrä kasvoi vain kolme prosenttia, mutta poikueiden ja poikasten määrä noin 75 prosenttia edelliskesästä. Poikasmäärän poikkeuksellisen suuri kasvu johtui kesällä 2017 syntyneestä suuresta ikäluokasta, joka kuluneena kesänä pesi ensi kertaa kolmen vuoden iässä. Aiempien vuosien suurin kokonaismäärä, noin 6 000 yksilöä, laskettiin kesällä 2015.

Valkoposkihanhi
Valkoposkihanhia Töölönlahden Tapahtumapuistossa. Kuva Tuomas Lahti.

Heinäkuun lopun laskennassa eniten valkoposkihanhia havaittiin jälleen Helsingin Arabianrannassa (778 yksilöä), Suomenlinnassa (709), Töölönlahden alueella (629) ja Kaivopuistossa (463). Näiden alueiden osuus oli yli 40 prosenttia laskennan kokonaismäärästä. Sekä Suomenlinnassa että Töölönlahdella hanhia oli pari sataa yksilöä enemmän kuin edelliskesänä.

Seurasaarenselällä eniten hanhia havaittiin Töölön Merikannontiellä (278) ja Hietaniemen uimarannalla (128), Itä-Helsingissä taas Laajasalossa (236) ja Tammisalon Porolahdella (126).

Espoon itäosissa valkoposkihanhia havaittiin noin 600 yksilöä, mikä on 300 yksilöä vähemmän kuin edelliskesänä. Suurimmat määrät laskettiin Otsolahdella (204 yksilöä), Vermossa (109) ja Otarannassa (97). Itäisen Espoon osuus laskennan kokonaismäärästä oli enää vain kymmenen prosenttia.

Suurimmat poikuemäärät keskittyivät perinteisille alueille

Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (74 poikuetta), Kaivopuistossa (40), Arabianrannassa (39), Töölönlahdella (33) ja Töölön Merikannontiellä (26). Itä-Helsingin suurimmat määrät havaittiin edelliskesän tapaan Aurinkolahden kanavassa (11) ja Tammisalon Porolahdella (10). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (20).

Poikueiden keskikoko oli 2,2 poikasta, mikä on samansuuruinen kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2019 seurantajaksolla keskimäärin. Poikuemäärän kasvamisen myötä poikasia laskettiin 400 yksilöä enemmän kuin edelliskesänä.

Poikasten jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 20.7.2020

Poikueiden keskikoossa oli jälleen selvää vaihtelua eri paikkojen välillä. Vähintään kymmenen poikueen kohteilla keskikoko oli suurin (2,4–2,7 poikasta) Töölönlahdella, Merikannontiellä, Hietaniemen uimarannalla, Arabianrannassa ja Kaivopuistossa. Keskikoko oli selvästi pienempi (1,7–1,9) esimerkiksi Suomenlinnassa ja Munkkiniemenrannassa.

Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.

Suomen pesimäkanta kasvaa edelleen

Valkoposkihanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt yhä laajemmalle. Laji pesii koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Sisämaassa pysyvä populaatio on Lahden-Hollolan Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä.

Valkoposkihanhien yksilömäärien jakaantuminen Espoossa ja Helsingissä 20.7.2020.

BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä seurataan valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä muun muassa syksyisten laskentojen avulla. Syyskannan laskenta tehdään elo-syyskuun vaihteessa ennen kuin arktiset valkoposkihanhet saapuvat Suomeen. Vuonna 2019 kannan kooksi arvioitiin noin 34 000 yksilöä. Suomen pesimäkanta on kasvanut vuodesta 1985 keskimäärin 18 prosentin vuosivauhdilla. Myöhemmin syksyllä Suomessa levähtää myös satoja tuhansia Venäjän arktisella tundralla pesineitä valkoposkihanhia.

Myös kaupunkihanhi on monen pedon ruokalistalla

Merikotkan vaikutuksesta pesivien valkoposkihanhien on todettu vähentyneen paikallisesti läntisen Suomenlahden ulkosaaristossa. Sama ilmiö havaittiin tänä vuonna Helsingin Vanhankaupunginlahdella oleskelevien hanhien osalta, kun alueella pesinyt merikotkapari saalisti alkukesällä säännöllisesti hanhia pesimäsaarensa Lopin ympäristöstä. Laskenta-aamuna 20.7. Vanhankaupunginlahden linnustonsuojelualueella ei havaittu lainkaan valkoposkihanhia, kun kolme pesästään lähtenyttä merikotkan poikasta juoksenteli aiempina vuosina hanhien suosimalla Lammassaaren hoitoniityllä.

Valkoposkihanhia on havaintojen perusteella päätynyt tänä kesänä yhä useammin myös harmaalokin ja ketun saaliiksi. Harmaalokkien on havaittu saalistaneen pieniä hanhenpoikasia ainakin Töölönlahdella, Kaivopuistossa ja Vuosaaressa. Kettujen saalistuspaineen kasvu näkyi poikkeuksellisen suurena yksinhuoltajahanhien määränä.

Valkoposkihanhien kokonaismäärä Helsingin ja itäisen Espoon laskenta-alueella heinä-elokuussa 2010-2020.

Ratkaisuehdotuksia jätösongelmaan

Kaupunkien puistoissa ongelmana ovat hanhien jätökset. Ne nousevat toistuvasti esille lomakaudella heinäkuussa, kun hanhien pesinnät ovat ohi ja ne kokoontuvat isommiksi ryhmiksi nurmialueille. Hanhia ei esiinny kaupungin kaikissa puistoissa, eikä niitä tapaa puistoista koko kesää, vaan ne esiintyvät tietyissä paikoissa ja tiettynä aikana.

Paikallista jätösongelmaa voi ehkäistä nurmikon hoidolla suosimalla monipuolisempaa ja korkeampaa kasvillisuutta sekä puhdistamalla suurten hanhiparvien käyttämät tieosuudet päivittäin. Helsingin suosituissa mereen rajautuvissa puistoissa, kuten Kaivopuistossa, Töölönlahdella ja Arabianrannassa ongelmia voisi ehkäistä rajaamalla matalilla aukottomilla aidoilla suosituimpia ulkoiluun ja oleskeluun käytettyjä nurmilohkoja. Tällä olisi merkittävä isojen nurmikoiden käytettävyyttä parantava vaikutus, kun heinäkuussa osin lentokyvyttömät hanhet eivät pääsisi ulostamaan suosituimmille piknik-nurmille.

Korkeasaaren eläintarhassa on käytetty onnistuneesti hanhioppaita, jollaisia voisi palkata myös kaupungin puistoihin kriittisimmän lomakauden ajaksi kertomaan hanhista ja ehkäisemään ristiriitatilanteita. Myös hanhista kertovat huomiokyltit on havaittu toimiviksi Korkeasaaressa. Samanlainen tiedonvälitys sopisi kaupungin puistoihin. Luonto on Helsingin matkailuvaltti ja hanhet herättävät positiivista kiinnostusta turistien keskuudessa.

Koirakarkotusta on kokeiltu Korkeasaaressa, Viikin koetilalla ja Espoon Tapiolassa. Karkotus toimii, jos hanhilla on vaihtoehtoinen paikka ruokailuun. Jos tällaista ei ole, hanhet siirtyvät häirinnän ajaksi pois alueelta, mutta palaavat sinne koiran poistuttua. Kesä-heinäkuussa koirakarkotusta ei poikkeusluvallakaan ole voinut käyttää pienten poikasten tai lentokyvyttömien sulkasatoisten aikuisten häirintään.

Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

Lisätietoja

Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 691
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, p. 040 843 1410,
tuomas.lahti@hel.fi

Erityisasiantuntija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Lue lisää aiheesta

 


Kohderyhmä: