Tiedote 16.7.2020 klo 12.48
Levää on havaittu Suomenlahdella. Sisältää muokattua Copernicus-dataa, SYKE (2020). Satelliittikuvia löytyy SYKEn
TARKKA-palvelusta.
Sekä merialueilla että järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, joskin vertailussa aikaisempiin vuosiin levähavaintoja on edelleen keskimääräistä vähemmän. Sinilevien määrä on tavallisesti suurimmillaan heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Runsaasti tai erittäin runsaasti levää on havaittu vain kolmella sisävesien virallisella havaintopaikalla. Rannikkojen ja saaristojen virallisista havaintopaikoista vain neljältä on löytynyt runsaasti levää.
Merialueilla sinilevät ovat lisääntyneet edellisviikosta
Sinilevien määrä on jonkin verran lisääntynyt viime viikosta. Tavallisesti sinilevien määrä on suurimmillaan Suomen merialueilla heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, joten tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Verrattuna vuosien 1998-2019 sinileväbarometriin, sinilevähavaintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan rannikon havaintopaikoilla on kuitenkin alhaisempi kuin keskimäärin tänä ajankohtana. Sinileväbarometri on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä havaintopaikkojen määrässä ja sijainnissa on ollut vuosien välillä vaihtelua.
Satelliittikuvissa sinilevää on havaittu Saaristomeren eteläpuolella, Suomenlahdella ja Selkämerellä. Suomenlahdella sinilevää on paikoin nähtävissä runsaastikin veteen sekoittuneena, ja tyynellä säällä sinilevät voivat nousta nopeastikin laajemmiksi pintaesiintymiksi. Utön seuranta-asemalla valtalajina on ollut Aphanizomenon flosaquae, mutta myös Dolichospermum spp. -lajia on esiintynyt jonkin verran Imaging FlowCytobot -kuvantamislaitteen lähettämissä kuvissa.
Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon ja saariston havaintopaikoilta on alkuviikon aikana saatu havaintoja 99 havaintopaikalta, joista 79 paikalla ei ollut sinilevää, 16 paikalla oli hieman sinilevää ja 4 paikalla oli runsaasti sinilevää. Sinilevähavainnot ovat Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren sekä Vaasan edustan rannikkoalueilta.
Meriveden pintalämpötila vaihtelee 14 ja 19 asteen välillä. Ilmatieteen laitoksen Meripalvelun mukaan tuulen suhteen sää jatkuu ennusteiden mukaan viikonlopun ja ensi viikon alun rauhallisena. Lämpimämpi jakso jatkuu maanantaihin asti, jonka jälkeen todennäköisesti taas viilenee ainakin väliaikaisesti.
”Mikäli sää on tyyni ja lämmin, sinilevien pintakukintojen nopeakin voimistuminen etenkin Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla on mahdollista. Rannikolla ja saaristossa sinilevätilanne voi vaihdella huomattavasti lyhyidenkin välimatkojen välillä, ja muuttua yhdenkin päivän sisällä”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvillä sinilevä runsastunut, mutta sitä esiintyy edelleen vähemmän kuin ajankohtana tyypillisesti
Järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän. Hieman sinilevää on havaittu 26 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu vain yhdellä havaintopaikalla ja erittäin runsaita sinileväkukintoja on havaittu kahdella valtakunnallisen seurannan havaintopaikalla. Virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja levätilanteesta viime viikonlopun ja tämän viikon aikana on tehty 95, joista noin kuudessakymmenessä on havaittu levää.
”Vaikka sinilevähavaintoja on tehty edeltäviä viikkoja enemmän, tällä hetkellä sinilevää on monin paikoin järvillä vähemmän kuin tyypillisesti tässä vaiheessa kesää olisi odotettavissa. Yksittäisiä runsaita ja erittäin runsaita sinileväkukintoja on toki havaittu. Mikäli sää lämpenee ja tyyntyy, sinilevien pintakukintojen runsastumisen todennäköisyys kasvaa”, sanoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvissä pintavesien lämpötilat ovat yhdestä kahteen astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa viileämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa pintalämpötilat ovat monissa järvissä 17-19 astetta ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa 16-17 astetta. Lapissa pintaveden lämpötilat ovat alle 16 asteen.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Järvi-meriwikistä löytyy ohjeet sinilevähavainnon tekemiseen. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi-palvelussa
Tänä kesänä otetaan käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Sinileväiseen veteen on aina syytä suhtautua varoen
Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevätilanne järvien ja meren rannoilla voi vaihdella lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttua samallakin paikalla yhden päivän aikana. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin ja viedään eläin eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
Satelliittikuvia
Kansalaiskysely - kerro mielipiteesi vesistöjen tilasta
Anna palautetta verkkopalveluista
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 205, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
- Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristokeskus SYKE, puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
- Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristokeskus SYKE, puh. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (17.7. saakka)
- Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (20.7. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Sini Harvo, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 184, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi