Tiedote 23.8.2018 klo 13.15
© Kuva: Ilkka Lastumäki / itameri.kuvat.fi
Sinilevien muodostamien pintakukintojen määrä on vähentynyt edelleen sekä merialueilla että järvillä. Suomenlahdella esiintyy vain vähäisiä sinilevän pintaesiintymiä. Merenrannikoilla on sen sijaan vaarattomia rihmamaisia viherleviä monin paikoin runsaasti. Sisävesillä suurimmalla osalla havaintopaikoista ei ole havaittu sinilevää.
Suomenlahdella sinilevää vähäisinä pintaesiintyminä, rannikoilla myös muiden levien kukinnat mahdollisia
Suomenlahdella on yhä sinilevää vähäisinä pintaesiintyminä. Sinileväpigmenttien määrä Helsingin ja Tukholman välillä on hieman lisääntynyt viime viikosta. Lisäksi kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavan klorofylli-a:n määrä on hieman pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolella Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Tiedot perustuvat satelliittihavaintoihin sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden mittaustuloksiin.
”Järvi-meriwikiin on edelleen ilmoitettu sinilevähavaintoja itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaresta Selkämerelle Rauman edustalle saakka. Pohjalle kiinnittyviä tai pohjasta irronneita rihmamaisia viherleviä esiintyy rannikoilla monin paikoin runsaasti. Rihmalevät eivät ole kuitenkaan ihmiselle vaarallisia. Rihmaleväesiintymän erottaa runsaasta sinileväesiintymästä siten, että rihmalevät jäävät keppiin roikkumaan nostettaessa”, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Silmälevät värjäsivät vettä punaiseksi alkuviikosta Merenkurkussa sijaitsevassa fladassa eli maankohoamisen seurauksena muodostuneessa merenlahdessa. Myös tiheä panssarisiimaleväkukinta voi värjätä vettä samean punaruskeaksi. Ilmoituksia laajoista panssarisiimaleväkukinnoista tai niiden aiheuttamista haitallisista ilmiöistä ei ole tullut. Eräät silmä- ja panssarisiimalevälajit saattavat tuottaa kaloille myrkyllisiä yhdisteitä ja eräiden panssarisiimalevälajien myrkyt voivat kertyä simpukoihin ja kalojen sisäelimiin.
Utön havaintopaikalla valtalajeja ovat Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevä, Mesodinium-ripsieläin, silmälevät sekä muut pienikokoiset siimalliset lajit. Tiedot perustuvat FINMARIn automaattisen kuvantamislaitteen lähettämiin kuviin.
Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 10-17, Selkämerellä 8-18, Saaristomerellä 18-20 ja Suomenlahdella 14-19 astetta.
Järvillä sinilevähavainnot vähentyneet
Järvillä sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti ajankohtana. Elokuussa sinilevien määrä järvillä on palannut normaaliksi verrattuna heinäkuuhun, jolloin sinilevää raportoitiin selvästi normaalikesää enemmän. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 31:llä havaintopaikalla. Sinilevän määrä oli runsas tai erittäin runsas vain parilla havaintopaikalla Lounais-Suomessa.
Pintavesien lämpötila on monilla järvillä ajankohdalle tyypillinen. Järviveden pintalämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 16-20 astetta, Kainuussa 14-16 astetta ja Lapissa 12-14 astetta.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Varo sinileväistä vettä
Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Iso kartta viikon 34 levätilanteesta
Lisää aiheesta
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren panssarisiimalevät
Vanhempi tutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE (24.8.saakka)
puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE (27.8.alkaen)
puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 997, etunimi.x.sukunimi@ymparisto.fi