Vanhat konstit eivät enää riitä estämään äärimmäistä ilmastonmuutosta

Uutinen 29.4.2019 klo 8.21

Jos päästämme lämpötilan nouseman yli kahden asteen, joudumme kohtaamme ilmiön, jonka tutkijat nimeävät äärimmäiseksi ilmastonmuutokseksi. EU-rahoitteisessa Impressions-projektissa havaittiin, että vuorovaikutuksen lisääminen on olennaista, kun haetaan ratkaisuja näin suuren ilmastonmuutoksen estämiseen.

Projektin kumppanitahot auttoivat muotoilemaan neljä erilaista skenaariota, joissa hahmotettiin ilmastoa ja yhteiskuntaa eri alueilla kuluvan vuosisadan lopussa: Unkarissa, Iberian niemimaalla, Skotlannissa, Euroopassa kokonaisuudessaan ja Keski-Aasiassa. Kumppanit auttoivat tutkijoita myös kehittämään alueille vuoteen 2100 ulottuvan vision, missä turvattaisiin ihmisten hyvinvoinnille olennaiset tekijät: toimiva hallinto, riittävä energiansaanti, sosiaalinen tasa-arvo ja hyvä ympäristö.

“Kumppaneiden osuus tutkimuksessa oli ratkaisevan tärkeä, koska heillä on eri sektoreita ja alueita koskevaa asiantuntemusta. Sen avulla hahmotettiin tulevaisuuden visioita ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin”, kertoo professori Timothy Carter Suomen ympäristökeskuksesta.

Todella suuria rakenteellisia muutoksia tarvitaan

Yksi tärkeimmistä projektin tuloksista oli, että jos annamme äärimmäisen ilmastonmuutoksen tapahtua, ponnistelut ja saavutukset mitätöityvät yhdellä sektorilla tai alueella, kun muualla tilanne radikaalisti huononee. Esimerkiksi kun maatalouden tuottavuus Euroopan pohjoisosissa lisääntyy, vakavat kuivuusongelmat huonontavat samaa aikaan Etelä-Euroopan ja monen muunkin alueen maatalouden tuottavuutta.

Jos ylitämme kahden asteen kynnyksen, monilla alueilla ja sektoreilla perinteiset ratkaisut eivät enää riitä. Tarvitaan todella suuria rakenteellisia muutoksia, jotta sopeutumista ja hillintää tehdään tehokkaasti rinta rinnan kestävän yhteiskunnan luomiseksi.

”Tutkimuksemme osoitti, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todella vakavia äärimmäisen ilmastonmuutoksen tilanteessa. Kaikilla tutkituilla alueilla löysimme kolme suositeltavaa kehityspolkua: kestävän elämäntavan edistäminen ihmisiä kouluttamalla ja tietoisuutta lisäämällä; hyvien hallintotapojen edistäminen, joissa ihmiset pääsevät aidosti osallistumaan; sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, missä luonnonvarojen säilyminen turvataan ympäristöä tehokkaasti suojelemalla”, projektia koordinoinut professori Paula Harrison Iso-Britannian Centre for Ecology & Hydrology -tutkimuslaitoksesta korostaa.

Stefan Fronzek
Timothy Carter

Lisätietoja

 


Aihealue:
Kohderyhmä: