Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne elokuun lopussa 2011: Keski-Pohjanmaalla virtaamat runsaita, pohjaveden pinnat monin paikoin alhaalla

Tiedote 1.9.2011 klo 0.00

Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Paikoin sadetta kertyi poikkeuksellisen runsaasti. Eniten satoi Pohjanmaalla sekä maan keski- ja itäosassa. Sateet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia näillä alueilla. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla virtaamat olivat ja ovat edelleen runsaita. Sitä vastoin Itä-Suomen suurimpien järvien pinnat ovat edelleen alhaalla. Pohjaveden pinnat olivat elokuussa monin paikoin keskimääräistä alempana, mutta toisaalta sateisimmilla alueilla pohjavesivarastot täyttyivät. Pintavedet olivat tavallista lämpimämpiä.

Sadanta

Elokuussa satoi keskimääräisen molemmin puolin. Kuukausisadannassa oli suurta alueellista vaihtelua; paikoin vettä tuli alle 40 mm ja enimmillään yli 140 mm. Paikallisissa rankkasateissa, mm. Helsingissä, vettä kertyi hyvinkin runsaasti muutamissa tunneissa. Eniten elokuussa satoi Pohjanmaalla, Kymijoen latvavesillä, itäisimmässä Suomessa, Kymenlaaksossa sekä pääkaupunkiseudulla. Kuukauden lopulla myös Pohjois-Lapissa satoi runsaasti.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Suurimpien järvien pinnat jatkoivat elokuussa hidasta laskuaan, mutta pienemmissä järvissä ja erityisesti joissa ajoittaiset runsaat sateet saivat vedenkorkeuden vaihtelemaan. Erityisesti Pohjanmaalla virtaama kasvoi monessa joessa ajankohtaan nähden hyvin suureksi. Etelä-Pohjanmaalla elokuun virtaamahuiput ajoittuivat kuukauden 10. päivän tienoille, pohjoisempana kuukauden loppupuolelle. Vielä kuukauden lopussakin vedet olivat Pohjanmaalla monin paikoin keskimääräistä korkeammalla. Lappajärven pinta oli jopa 40 cm keskiarvon yläpuolella. Itä-Suomessa monen suuren järven pinta sen sijaan oli elokuun lopussa edelleen tavallista alempana. Erityisen alhaalla veden pinta oli Saimaassa ja Pielisessä, joissa eroa ajankohdan keskiarvoon oli lähes puoli metriä. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat enimmäkseen lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja. Päävesistöissä virtasi vaihtelevasti vettä. Vuoksen virtaama oli juoksutusvähennyksistä johtuen selvästi keskimääräistä niukempi ja myös Kokemäen- ja Kemijoen virtaamat olivat tavallista pienempiä. Kymijoen virtaama oli kuukaudelle tyypillinen ja Oulujoessa hieman keskimääräistä runsaampi. Etelärannikon pienissä joissa virtaamat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisen niukkoja.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat olivat elokuussa yleisesti 20–40 cm keskimääräisen alapuolella. Etelä- ja Itä-Suomessa pinnankorkeudet olivat 30–40 cm alle ajankohdan keskiarvon. Elokuun sateet täydensivät maankosteusvarastoja, etenkin Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa pohjavedet ovat 10–30 cm yli ajankohdan keskiarvon. Syksyn sateiden odotetaan lisäävän pohjaveden muodostumista haihdunnan vähetessä ja täyttävän kesäkauden pohjavesivarastojen vajetta.

Pintaveden lämpötila

Elokuun alussa pintavedet olivat koko maassa tavallista lämpimämpiä, mutta ne olivat alkaneet jo jäähtyä. Kuukauden keskivaiheilla lämpötilat laskivat ajankohdalle tyypillisiin lukemiin. Kuukauden lopun lämmin sää nosti veden lämpötiloja hieman. Elokuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 16–19 astetta, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 15–17 astetta sekä Lapissa 11–15 astetta. Lukemat ovat pari astetta keskiarvoa ylempiä eli ajankohtaan nähden suhteellisen korkeita.

Ennuste

Paikoin poikkeuksellisen suuret sateet nostivat virtaamia ja vedenkorkeuksia Keski-Pohjanmaalla ja Saarijärven reitillä ja Kivijärvellä. Maaperä alueella on märkää ja sateet näkyvät nopeasti vesistöissä. Keski-Pohjanmaan ja Saarijärven reitin järvien pinnat pysyvät syyskuussa tavanomaista tasoa korkeammalla. Pienten järvien vedenkorkeudet voivat laskea lähelle keskimääräistä tasoa parissa viikossa, suurten järvien pinnat pysyvät korkealla pidempään. Lappajärvellä vedenpinta on huomattavasti keskimääräistä tasoa ylempänä ja laskee hitaasti. Myös virtaamat Keski-Pohjanmaan joissa pysyvät selvästi tavallista suurempina syyskuun alkupuolella. Elokuun viimeisten päivien sateet ovat näkyneet paikoin taajamatulvina Etelä-Suomessa. Vesistöissä sateet ovat pääosin täyttäneet maankosteuden vajetta, mutta syyskuun alkupäivinä sateet tulevat näkymään myös virtaamien nousuna sateisimmilla alueilla.

Elokuun runsaat sateet ovat hidastaneet Pielisen, Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeuksien laskua. Vedenpinnat pysyvät kuitenkin ainakin syyskuun ajan selvästi tavallista alempana. Ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla olevat Päijänne ja Inarijärvi sekä Oulujoen vesistöalueen suuret järvet pysynevät lähiviikkojen ajan suunnilleen nykyisillä tasoillaan.

Saimaalla juoksutusta on alhaisen vedenkorkeuden vuoksi vähennetty 20.6. alkaen siten, että vedenkorkeuden lasku Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen alapuolelle voitaisiin välttää. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vedenpinta jää syyskuun lopulla vielä 40–50 cm ajankohdan keskitason alapuolelle. Vedenkorkeus pysynee syyskuun loppuun asti normaalivyöhykkeen sisällä.

Valkeakoskella on myös pienennetty Mallasveden juoksutusta kesäkuun viimeiseltä viikolta lähtien. Juoksutusta on laskettu luonnontilaisesta arvoon 20 m3/s, jotta Mallasveden pinta ei laskisi loppukesällä alle ohjeellisen korkeuden 83,64 m NN-tasossa. Mallasvesi, Längelmävesi ja Roine ovat 10–20 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja pysyvät nykyisellä juoksutuksella tämänhetkisessä korkeudessa lähiviikot.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: