Tiedote 4.9.2012 klo 0.00
|
|
|
Oulujoen Merikosken ohijuoksutukset
14.8.2012. Kuva: Johanna Korhonen
|
Maan itä- ja myös keskiosan suurten järvien vedenpinnat ovat korkealla ja laskussa tai pian kääntymässä hitaaseen laskuun. Pielinen ja Kallavesi, vaikka laskevatkin syyskuussa 10–25 cm, pysyvät ennusteen mukaan selvästi tavanomaista ylempänä todennäköisesti ainakin marraskuun alkuun saakka, ja Saimaa talveen asti. Saimaan lisäjuoksutuksia kasvatetaan niin, että 10.9. mennessä lähtövirtaama on jo 1000 m3/s. "Saimaan pinta laskee todennäköisesti syyskuussa 5–15 cm", ennustaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kymijoen vesistön suurten järvien pinnat jatkavat laskuaan. Päijänteessä, Keiteleessä ja Konnevedessä laskua ennustetaan kertyvän syyskuussa 10–20 cm. Päijänteen pinnan laskiessa Kalkkisen juoksutusta voidaan vähentää ja tämän myötä myös Kymijoen virtaama pienenee, mutta pysyy vielä useita kuukausia keskimääräistä suurempana.
Myös elokuussa erittäin korkealle, säännöstelyn ylärajan yläpuolelle, noussut Oulujärvi jatkaa laskuaan, kuten myös ylempänä vesistössä sijaitsevat luonnontilaiset Lammasjärvi ja Lentua, joiden vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla, vaikka ovatkin jo laskeneet parin viikon takaisista huippulukemista.
Syyskuun ensimmäiselle viikolle on ennustettu jonkin verran sateita, mutta näillä näkymin ne eivät ole niin runsaita, että ne aiheuttaisivat suuria muutoksia järvien vesitilanteessa. Lähinnä eteläiseen Suomeen ennustetut rankkasateet voivat kuitenkin toteutuessaan aiheuttaa paikallista tulvimista taajamissa ja pienten jokien vedenpinnan nousua.
Elokuu oli poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaalla ja Kainuussa
Elokuun alku oli poikkeuksellisen sateinen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Sadetta kertyi ensimmäisen 10 päivän aikana laajoilla alueilla yli 100 mm. "Elokuun alun sateet olivat ennätyksellisen suuria mm. Kalajoen, Siikajoen ja Oulujoen vesistöalueella. Lisäksi koko alkuvuosi on ollut jo ennätyksellisen sateinen maan itäosassa ja Kainuussa, ja tähän mennessä monin paikoin on satanut jo lähes yhtä paljon kuin koko vuonna yleensä", toteaa hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta. Poikkeukselliset sateet näkyivät vesistöjen vedenkorkeuksissa ja virtaamissa. Siika-, Pyhä- ja Kalajoella virtaamat olivat ajankohtaan nähden ennätyksellisissä lukemissa elokuun alkupuolella ja tulvavedet peittivät laajoja peltoalueita. Oulujoella juoksutukset olivat ennätyksellisiä, ja Oulujärven pinta nousi yli säännöstelyrajan. Myös Oulujoen latvoilla sijaitsevissa luonnontilaisissa järvissä vesi nousi ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle.
Etelä-Suomessa ja Lapissa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat elokuussa pääosin ajankohdalle tyypillisiä tai sitä pienempiä.
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
Vesitilanne elokuussa 2012
Sadanta
Elokuussa satoi hyvin runsaasti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Kala- ja Siikajoen sekä Oulujoen valuma-alueilla satoi jo elokuun ensimmäisen 10 päivän aikana reilusti yli 100 mm, joka on ennätyksellisen paljon. Elokuun sademäärä sateisimmilla alueilla oli 100–150 mm. Muualla maassa elokuun sadanta oli 20–100 mm eli monin paikoin keskimääräistä pienempi. Vähiten sadetta kertyi Lapissa, paikoin alle 20 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Maan eteläosassa ja Lapissa vedenpinnat enimmäkseen laskivat elokuussa, vaikkakin kuukauden loppupuolella vesi nousi etelärannikon joissa kovien sateiden seurauksena paikoitellen korkealle. Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueiden luoteisosissa ennen kuukauden puoliväliä saadut rankkasateet nostivat vedet harvinaisen korkealle. Erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla elokuun tulvat olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria ja tuhosivat satoa laajoilta peltoalueilta sekä katkoivat teitä. Kala-, Pyhä- ja Siikajoella virtaama oli ajankohtaan nähden ennätyksellisen suuri, ja vettä virtasi joissa yhtä paljon kuin pahojen kevättulvien aikaan. Järvistä esimerkiksi Lentua ja Lammasjärvi Kainuussa nousivat uusiin elokuun ennätyslukemiin pitkän havaintohistoriansa aikana. Myös Itä- ja Keski-Suomen järvissä vedenpinnat olivat märän kesän jälkeen edelleen erittäin korkealla. Elokuun lopussa Pielinen oli 75 cm ja Saimaa 65 cm 30 vuoden keskiarvoa korkeammalla. Kallavedellä ja Keiteleelläkin eroa keskiarvoon oli yli 40 cm. Etelä-Suomessa ja Lapissa vedenkorkeudet olivat elokuussa pääosin ajankohdalle tyypillisiä tai sitä pienempiä.
Päävesistöjen keskivirtaamat olivat tavallista suurempia Vuoksessa, Kymijoessa ja Oulujoessa. Oulujoen elokuun keskivirtaama oli suurin koko säännöstelyaikana. Kemijoessa virtaama oli keskiarvoa pienempi ja Kokemäenjoella ajankohdalle tyypillinen.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 0–30 cm yli ajankohdan keskiarvon, lukuun ottamatta Pohjanmaata ja Kainuuta, jossa pinnat ovat 30–100 cm keskiarvoa ylempänä. Runsassateisilla alueilla pohjavesivarasto on poikkeuksellisesti yhtä korkealla kuin kevätsulamisen aikaan. Maan eteläosassa pohjaveden pinnankorkeudet ovat hieman alle keskimääräisen.
Pintaveden lämpötila
Elokuussa pintaveden lämpötilat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Vedet viilenivät yleisesti, mutta kuun puolivälissä lämpötilat kohosivat ajankohdan keskiarvojen yläpuolelle koko maassa lämpimän sään myötä. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 15–18 astetta ja maan pohjoisosassa 9–14 astetta. Lukemat olivat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja.
Tutustu uudistettuun vesitilannesivustoon
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun