Vesitilanne heinäkuun lopussa 2012: Järvien pinnat korkealla maan keski- ja itäosassa, vedet lämpenivät helteiden myötä

Tiedote 1.8.2012 klo 0.00

Kuva: Marita Björkström

Poikkeuksellisen runsaat sateet ovat nostaneet suurten järvien pinnat harvinaisen korkealle Järvi-Suomen alueella sekä Oulujoen vesistössä. Monin paikoin on sivuttu ajankohdan ennätyksiä. Erityisen korkealla ovat suuret säännöstelemättömät järvet kuten Pielinen, Konnevesi, Keitele ja Saimaa, mutta myös säännöstellyt Päijänne ja Oulujärvi ovat suuresta juoksutuksesta huolimatta ajankohtaan nähden erittäin korkealla.

Saimaan vedenpinta on yli puoli metriä ajankohdan keskiarvoa korkeammalla, ja Saimaan heinäkuun alussa aloitettua lisäjuoksutusta kasvatettiin kuluvan viikon alussa vedenkorkeuden nousun hidastamiseksi. Normaalisti Saimaan lähtövirtaama määräytyy luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaan, mutta ääritilanteissa tästä voidaan poiketa. Saimaan pinta on viimeisten 30 vuoden aikana ollut näin korkealla tätä ennen kahdesti: kesällä 1983 ja talvella 2009.

Uimavedet lämpenivät helteiden myötä kesän maksimeihin

Järvivedet olivat suurimman osan heinäkuuta hieman ajankohdan keskimääräistä viileämpiä. Heinäkuun lopun helteet nostivat veden lämpötilat kesäisiin lukemiin pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 19–23 astetta. Lukemat ovat hieman keskiarvoa ylempiä tai sen tuntumassa. Lapissa vedet ovat olleet koko heinäkuun selvästi tavallista viileämpiä.

"Tämän kesän korkeimmat pintaveden lämpötilat mitattiin maan etelä- ja keskiosassa yleisesti heinäkuun lopussa. Tästä eteenpäin vedet alkavat viiletä pikku hiljaa, ellei uutta hellejaksoa tule", ennustaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvi-Suomen suurten järvien vedenpinnat korkealla vielä pitkään

Maan keski- ja itäosan suurten järvien vedenpinnat pysyvät hyvin korkealla vielä useita kuukausia. "Lisäjuoksutuksista huolimatta Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan elokuun aikana sateista riippuen 5–15 cm", kertoo vanhempi tutkija Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta. Pielisen ja Kallaveden pinnat ovat kääntymässä vähitellen laskuun ja niiden ennustetaan alenevan elokuussa 10–20 cm. "Erittäin korkealla olevat vedenpinnat pitävät kuitenkin järvien lähtövirtaamat suurina ja vaikuttavat osaltaan siihen, että Saimaan tulovirtaama on hyvin suuri ainakin alkutalveen saakka", Koistinen arvioi.

Kymijoen vesistön pohjoisosan suuret järvet, kuten Keitele, Konnevesi, Pielavesi ja Nilakka, ovat niin ikään kääntymässä hitaaseen laskuun, jota kertynee elokuussa 5–15 cm, mikäli kuukauden sademäärä ei ole kovin poikkeuksellinen. Useimpien muidenkin Järvi-Suomen säännöstelemättömien järvien pinnat laskevat hiukan elokuussa. Päijänteen pinta pysynee kuitenkin melko lähellä nykyistä tasoaan. Kalkkisen suuren juoksutuksen takia Kymijoen virtaama on tulvarajan tuntumassa eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Elokuun alkuun on runsaita sateita ennustettu lähinnä Lappiin, ja tämä pitänee Inarijärven pinnan elokuun ajan suunnilleen nykyisellä ajankohtaan nähden varsin korkealla tasollaan, Kaitakosken verrattain suuresta juoksutuksesta huolimatta. Pohjanmaan ja etelärannikon jokien virtaamat pysyvät näillä näkymin pieninä.

Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa 

Vesitilanne heinäkuussa 2012

Sadanta

Heinäkuussa satoi etenkin maan keskiosassa runsaasti. Eniten sadetta kertyi Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Itä-Suomessa ja Kainuussa. Näillä alueilla kuukauden sadanta oli yleisesti 100–170 mm eli paikoin jopa kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Uudellamaalla ja Lapissa sadanta oli hieman tavallista niukempi, pääosin 50–80 mm. Heinäkuun sateet olivat pääosin kuuroluonteisia. Rajut ukkoskuurot aiheuttivat heinäkuussa kaupunkitulvia eri puolilla maata, viimeisimpänä Oulussa 30.7.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Heinäkuun alkupuolen rankkasateet nostivat vedenpintoja ja virtaamia erityisesti Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Sateisimmilla alueilla Etelä-Pohjanmaalla jokien virtaamat olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuria, paikoitellen suuren kevättulvan tasolla. Korkealle noussut vesi peitti alleen satoja hehtaareja peltoa, katkoi paikallisteitä ja vei mukanaan laitureita ja muuta irtaimistoa. Kuukauden puolivälin jälkeen isoimmat sateet osuivat Itä-Suomeen ja Kainuuseen, ja suurtenkin järvien vedenpinnat nousivat siellä nopeasti. Esimerkiksi Saimaan pinta nousi viidessä päivässä 10 cm. Useimmissa Järvi-Suomen järvissä vesi oli jo valmiiksi selvästi tavallista korkeammalla, ja rankkojen sateiden myötä ero ajankohdan keskiarvoon nousi heinäkuussa monin paikoin kymmeniin sentteihin. Kuukauden puolivälin tienoilla sateet nostivat virtaamia myös Tornionjoella ja Simojoella. Saimaan heinäkuun alussa aloitettua lisäjuoksutusta kasvatettiin heinäkuun lopussa vedenkorkeuden nousun hidastamiseksi. Vesistöjen keskivirtaamat olivat heinäkuussa lähes koko maassa keskimääräistä suurempia. Ainoastaan etelärannikon pienissä joissa virtaamat olivat tavallista pienempiä tai sen tuntumassa. Myös Pohjois-Lapissa virtaamat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.

Pohjaveden korkeus

Pohjavesitilanne poikkeaa suuressa osassa maata tavanomaisesta, sillä pinnat ovat yleisesti 20–30 cm keskiarvoa korkeammalla. Maan keski- ja itäosissa sekä Etelä-Lapissa pinnankorkeudet ovat paikoitellen 30–50 cm yli keskimääräisen. Hyvä pohjavesitilanne johtuu sateisesta kesästä ja edeltävästä lumisesta talvesta sekä sateisesta syksystä. Pohjaveden pintojen ollessa korkealla on uhkana pintavesien pääsy kaivoihin rankkasateiden tai tulvien yhteydessä.

Pintaveden lämpötila

Järvivedet olivat heinäkuun alussa tavallista viileämpiä. Helteet nostivat veden lämpötiloja 6.-10.7. maan etelä- ja keskiosassa 20–22 asteeseen. Tämän jälkeen vedet viilenivät taas sateisen ja viileähkön sään myötä. Pintaveden lämpötilat kääntyivät nousuun jälleen Jaakon päivän tienoilla. Kuukauden lopun helteet lämmittivät vesiä selvästi maan etelä- ja keskiosassa. Heinäkuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 19–23 astetta, Kainuusta Etelä-Lappiin 17–20 astetta ja Lapin pohjoisosassa 10–14 astetta. Lukemat ovat pääosin 0–2 astetta keskimääräistä korkeampia. Pohjois-Lapissa vedet ovat ajankohdan keskimääräistä viileämpiä.

Tutustu uudistettuun vesitilannesivustoon

Kansalaisten veden lämpötilahavainnot Järviwikissä

Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 673 4437, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: