Iisvesi heinäkuussa © Kuva: Johanna Korhonen
Viime viikkojen helteet lämmittivät järvien vedet heinäkuun lopussa koko maassa ajankohdan keskiarvoja lämpimämmiksi. Elokuun alkupäivinä vedet ovat viilenneet hieman. ”Uimavesien lämpötilat ovat etelärannikolta Kainuuseen pääosin vielä yli 20 astetta, ja pohjoisempanakin lämmintä on Kilpisjärveä lukuun ottamatta 14–20 astetta”, kertoo SYKEn hydrologi Johanna Korhonen.
Kesän toistaiseksi korkein lukema 23,6 °C mitattiin Oijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Jaakon päivänä 25.7.
Järvien pinnat paikoin tavallista korkeammalla Lapissa ja Järvi-Suomessa
Järvien pinnat ovat sateisen heinäkuun vuoksi paikoin ajankohdan keskitasoa korkeammalla Pohjanmaalla, Lapissa ja Järvi-Suomessa. ”Päijänteen pinta on noin 10 cm ja Saimaan 20 cm ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Hitaasta laskusta huolimatta ne pysyvät keskimääräistä korkeammalla elokuun ajan”, kertoo hydrologi Miia Smolander SYKEstä.
Inarijärven vedenkorkeus on kesän keskitasoa korkeammalla ja nousee elokuun alussa sateiden vuoksi vielä hieman, vaikka juoksutukset jatkuvat tavallista suurempina. Lapissa myös Ivalojoen, Ounasjoen ja Muonionjoen virtaamat ovat sateiden takia kasvussa, joka jatkuu elokuun alussa mutta jäänee kuitenkin vähäiseksi. Muualla Suomessa jokien virtaamat ovat pääsääntöisesti pienentyneet heinäkuun lopulla kesäisen pieniin lukemiin ja pysyvät elokuun alkupuolella pieninä tai kasvavat hieman sateiden vuoksi.
Vesitilanne heinäkuussa 2016
Sadanta
Heinäkuun alkupuoli oli suuressa osassa maata erittäin sateinen. Eniten tuolloin satoi Itä-Suomessa, jossa koko kuukauden keskimääräinen sadesumma paikoitellen täyttyi ja ylittyi tänä vuonna jo kuukauden ensimmäisten 10 päivän aikana. Kuukauden loppupuolella satoi selvästi alkupuolta vähemmän muualla kuin Lapissa, jossa sateet jakautuivat koko kuulle tasaisemmin.
Kuivinta aluetta heinäkuussa olivat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Kuukauden sademäärä vaihteli länsirannikon noin 30 mm:stä Länsi-Lapin sateisimman alueen yli 170 mm:iin. Valtaosassa maata sadesumma oli 90–150 mm eli selvästi keskimääräistä enemmän, paikoitellen jopa kaksinkertaisesti, heinäkuun keskiarvoon verrattuna.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Heinäkuun alkupuolen ja puolivälin runsaat sateet kasvattivat jokien virtaamia ja nostivat järvien pintoja eri puolilla Suomea. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat ajankohtaan nähden harvinaisen suuriksi. Kuukauden loppupuolen poutaisemmalla jaksolla vedenpinnat laskivat ja virtaamat pienenivät valtaosassa maata. Lapissa sateet kuitenkin käänsivät vedenkorkeudet ja virtaamat monin paikoin uuteen nousuun kuukauden viimeisinä päivinä.
Heinäkuun lopussa monen järven pinta oli loppukuun laskusta huolimatta vielä ajankohtaan nähden korkealla varsinkin Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuukauden keskivirtaama oli sateiden ansiosta useimmissa päävesistöissä tavallista suurempi. Kokemäenjoessa vettä virtasi vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin ja Vuoksessa kuukauden keskivirtaama oli lähellä tavanomaista.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat pääosin ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Suurissa pohjavesimuodostumissa pohjavedet ovat maan etelä- ja keskiosissa 0–20 cm ja pohjoisosissa 20–40 cm keskiarvojen yläpuolella. Pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa kesäsateet ja ilman lämpötilat ovat aiheuttaneet merkittävää alueellista vaihtelua. Runsassateisilla alueilla pinnankorkeudet ovat 10–50 cm keskiarvojen yläpuolella mutta paikoitellen kuivemmilla alueilla 0–15 cm keskiarvojen alapuolella.
Pintaveden lämpötila
Järvien pintavedet olivat suurimman osan heinäkuuta maan eteläosassa ajankohdan keskiarvoa alempia tai sen tuntumassa. Pohjoisessa vedet olivat puolestaan heinäkuussa keskimääräistä lämpimämpiä. Heinäkuun loppupuolen helteet nostivat Lapissa veden lämpötilat ajankohtaan nähden harvinaisen korkeiksi. Jaakon päivänä 25.7. Lapissa mitattiin Kilpisjärveä lukuun ottamatta 3–5 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia lukemia.
Jaakon päivän jälkeen vedet lämpenivät myös maan etelä- ja keskiosassa mutta kääntyivät pienoiseen laskuun Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa kesän toistaiseksi korkeimmat lukemat mitattiin heinäkuun viimeisinä päivinä. Etelä- ja Keski-Suomessa nämä lukemat olivat yleisesti 21–23 astetta, jotka ovat tyypillisiä kesän korkeimpia lukemia. Pohjois-Suomessa tämän kesän korkeimmat lukemat olivat hieman kesän tyypillisiä maksimeja ylempiä.
Heinäkuun päättyessä järvivesien lämpötilat olivat maan eteläosasta Etelä-Lappiin 20–23 astetta ja Pohjois-Lapissa 15–18 astetta. Kilpisjärvellä jäätiin 12 asteeseen. Lukemat olivat koko maassa 1–3 astetta ajankohdan keskimääräistä korkeampia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.