|
|
|
Kuva: Sirpa Pellinen
|
Helmikuun lumipyryt ovat kasvattaneet lumikuorman tavallista suuremmaksi Meri-Lapissa ja Uudellamaalla. Etelärannikolla lumikuorma kasvoi parissa päivässä jopa yli 20 kg/m2. "Rakennusten peruslumikuorma ylittyy jo paikoin, ja ennusteiden mukaan lumikuorma kasvaa entisestään. Erityisesti hallien omistajien on syytä huomioida tämä", varoittaa kehitysinsinööri Kimmo Söderholm Suomen ympäristökeskuksesta.
Routaa on tavallista vähemmän tammi-helmikuun vaihteen kovista pakkasista huolimatta. Routaa esiintyy nyt yleisesti 5–20 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. "Roudan puute johtuu runsaslumisesta talvesta ja siitä, että maaperä oli kosteaa talvikauden alkaessa", kertoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Talvinen vesitilanne jatkuu maaliskuun alussa
Maaliskuun alussa lämpötilan ennustetaan pysyvän pakkasen puolella koko Suomessa, joten vesitilanne pysyy seuraavalla viikolla samankaltaisena kuin helmikuussa ja useimpien järvien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan.
"Jos kevään lämpötilat ovat tavanomaisia, ovat merkittävimmät kevättulvat odotettavissa Etelä-Suomessa vasta maalis-huhtikuun vaihteessa tai huhtikuun alkupuolella ja muualla maassa vielä myöhemmin", kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen. Tavanomaista lämpimämpi sää voi kuitenkin kasvattaa virtaamia jo maaliskuun puolivälistä alkaen etelä- ja lounaisrannikon joissa. Runsaslumisilla alueilla etelärannikolla on riski tavanomaista suurempiin kevättulviin, mutta sulamisajan sää vaikuttaa tulvien suuruuteen merkittävästi. Suurimmassa osassa Suomea lumen vesiarvo on melko tavanomainen ja tässä vaiheessa odotettavissa olevat tulvat vastaavasti lähellä keskimääräistä, mutta ennusteet tarkentuvat tulva-ajan lähetessä.
Niillä jokiosuuksilla, joilla jääkantta ei ole muodostunut, kireät pakkaset saattaisivat vielä pahentaa nyt helpottanutta hyydetilannetta uudelleen. Seuraavalle viikolle ei kuitenkaan ole ennustettu kireitä pakkasia, joten hyydetilanteen paheneminen on epätodennäköistä. Auringon lämmitys keväällä estää myös yleensä hyyteen muodostumista.
• Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
www.ymparisto.fi/vesitilanne
Vesitilanne helmikuussa 2012
Sadanta
Helmikuussa satoi keskimääräisesti tai sitä enemmän. Kuukauden sadanta oli pääosin 30–60 mm. Eniten satoi Länsi-Uudellamaalla sekä Meri-Lapissa. Vähiten sadetta kertyi Pohjois-Lapissa ja maan itäosassa.
Lumen vesiarvo eli lumikuorma
Helmikuun alun kireillä pakkasilla lumen vesiarvon kasvu oli hidasta, mutta kuukauden puolivälin jälkeen eri puolilla maata saatiin useita voimakkaita lumipyryjä, jotka kasvattivat lumen vesiarvoa paljon. Helmikuun lopussa lunta oli edelleen eniten Lapin länsi- ja lounaisosista Koillismaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalan pohjois- ja itäosaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Tällä alueella lumen vesiarvo oli yleisesti 130–160 mm mutta monin paikoin selvästi enemmänkin. Muualla maan pohjoisosissa lumen vesiarvo oli enimmäkseen 90–130 mm.
Maan etelä- ja keskiosissa lumisimpia alueita olivat Pohjois-Karjalan lisäksi etelärannikko ja Keski-Suomi, joissa vesiarvo oli 110–130 mm. Vähälumisimmilla alueilla lounais- ja länsirannikolla lumen vesiarvo oli paikoitellen alle 60 mm. Perämeren rannikolla, etelärannikon tuntumassa sekä osissa Länsi-Lappia lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän, kun taas Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja osissa Itä-Lappia lunta oli tavallista vähemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Vedet laskivat helmikuussa talviseen tapaan lähes kaikissa järvissä. Joissa vedenpinnat pysyivät enimmäkseen alhaalla ja virtaamat pieninä, mutta kuukauden alkupuolella hyydepadot nostivat veden paikoitellen korkealle esimerkiksi Kymijoen alajuoksulla. Helmikuun lopussa vedenpinnat olivat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia. Paikoitellen suuret järvet olivat kuitenkin erityisesti maan keskiosissa vielä korkealla viime vuoden lopun runsaiden sateiden vuoksi. Esimerkiksi Päijänne, Puulavesi, Oulujärvi ja Inari olivat selvästi keskimääräistä ylempänä. Päävesistöjen keskivirtaamat olivat keskimääräisiä tai sitä suurempia; rannikon pienissä joissa virtaamat olivat talvelle tyypillisesti niukkoja.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnakorkeudet ovat laskussa koko maassa talvelle tyypilliseen tapaan. Pohjaveden pinnat vaihtelevat valtakunnallisesti keskiarvon tuntumasta noin 25 cm sen yläpuolelle. Pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan ainakin pitkälti maaliskuun puolelle.
Routa
Runsas lumipeite ja märkä maaperä hidastivat talven routakerroksen muodostumista tammi-helmikuun vaihteen kovista pakkasista huolimatta. Routaa esiintyy maan eteläosassa 0–10 cm, joka on 5–20 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Länsirannikolla routaa on 10–30 cm eli 10–30 cm alle tavanomaisen. Lapissa routaa esiintyy 30–80 cm, joka on 10–40 cm alle keskiarvon. Muualla maassa routaa esiintyy yleisesti 10–20 cm, joka on 5–20 cm keskimääräistä vähemmän.
Jäänpaksuus
Jäänpaksuudet kasvoivat hieman kuukauden alun pakkasilla, vaikkakin eristävä lumipeite hidasti jäänkasvua merkittävästi. Loppukuukauden aikana jäät eivät kasvaneet paljoakaan, ja jopa ohenivat paikoin. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa 25–40 cm. Pohjois-Suomessa jäätä oli yleisesti 40–60 cm, paitsi Kilpisjärvellä jopa 75 cm. Järvijäät ovat lähes koko maassa 10–20 cm ajankohdan keskimääräistä ohuempia. Jään kokonaispaksuudesta monin paikoin jopa yli puolet on heikompaa kohvajäätä ja välissä voi olla vesikerroksia.
Vesitilannepalvelu
Kattojen lumikuormat
Kansalaisten jäähavainnot Järviwikissä
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kattojen lumikuormavaroitukset
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kehitysinsinööri Kimmo Söderholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 547, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun