Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne huhtikuun lopussa 2014: Kevät aikaisessa maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa kevättulvat vasta edessä

Tiedote 2.5.2014 klo 11.19

MOWP_20140426_009.jpg

 Kuva: Mirjam Orvomaa     

Vedenpintojen ja virtaamien keväthuiput maan etelä- ja keskiosan järvissä ja joissa olivat tavallista aikaisemmassa ja monin paikoin harvinaisen pieniä. Vesistöjen pinnat ovat näillä alueilla pääosin laskussa. Myös pohjavedet ovat kääntyneet aikaisen kevään vuoksi jo laskuun, mutta eivät kuitenkaan tällä hetkellä poikkea merkittävästi ajankohdan keskimääräisestä.

Järvijäät lähtivät maan etelä- ja keskiosassa 2–4 viikkoa tavallista aiemmin, paikoin jopa ennätyksellisen aikaisin. ”Esimerkiksi Näsijärven ja Kallaveden jäät lähtivät ennätysaikaisin yli 150-vuotisella havaintojaksolla”, toteaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Jäiden heikkeneminen on alkanut myös Pohjois-Suomessa. SYKE varoittaa Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa heikkenevistä järvijäistä. Jokijäitä tulee varoa koko Lapissa.

Lapissa tulvat vielä edessä

Viilentynyt sää on toistaiseksi pysäyttänyt Lapin jokien virtaamien kasvun. Sää lämpenee jälleen ensi viikolla ja virtaamat kääntyvät silloin kasvuun. Kevättulvahuiput ajoittuvat todennäköisesti toukokuun loppupuolelle tai kesäkuun alkuun.

”Länsi-Lapissa on odotettavissa keskimääräisen suuruisia tai sitä suurempia tulvia. Vahinkorajojen rikkoutuminen Kittilässä ja Tornionjoella on mahdollista, mutta lopullisen tulvan suuruuden ratkaisee kuitenkin sulamiskauden sää. Muualla Lapissa tulvista ennustetaan tavanomaisia tai sitä pienempiä”, kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun. Kuusamon Oulankajoella virtaama nousee toukokuun puolivälissä lähelle keskimääräistä keväthuippua. Kainuussa luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousevat tämän kevään maksimikorkeuteen toukokuun puolivälissä.

Oulu-Iisalmi-Joensuu -linjan alapuolella vedenkorkeudet ovat laskussa, kun tyypillisesti vedenkorkeudet nousevat toukokuussa. Useiden järvien vedenkorkeudet jäävät kesällä tavallista alemmaksi pienestä lumimäärästä sekä vähäsateisesta ja aikaisesta keväästä johtuen.

Vesitilanne huhtikuussa 2014

Sadanta

Huhtikuun aikana satoi suuressa osassa maata varsin vähän. Kuukauden sadanta oli maan etelä- ja keskiosassa 5–20 mm ja pohjoisessa pääosin 10–40 mm. Kuukauden viimeisinä päivinä sadetta kertyi paikoin Lapissa runsaasti, ja siellä kuukausisademäärä ylitti paikoin 40 mm.

Lumen vesiarvo

Huhtikuun alussa maan etelä- ja keskiosat olivat jo lähes kokonaan lumettomia, mutta pohjoisessa lunta oli vielä reilusti. Kuukauden puolivälin paikkeilla sulaminen alkoi lämpimän sään myötä myös valtaosassa Lappia. Sään viileneminen hidasti sulamista pohjoisessa huhtikuun lopulla tai keskeytti sen paikoitellen kokonaan. Ennen vappua Lappiin satoi paikoitellen vielä vähän uutta lunta. Lumettoman alueen raja oli vappuna siirtynyt jo Meri-Lappiin ja Kainuun pohjoisosiin. Koillismaalla ja suuressa osassa Lappia lumen vesiarvo oli vielä 40–130 mm ja Käsivarren Lapissa selvästi tätä enemmän. Käsivarren Lappia lukuun ottamatta lunta oli kuitenkin ajankohtaan nähden selvästi tavallista vähemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Muutokset järvien vedenkorkeuksissa olivat huhtikuussa enimmäkseen pieniä. Koska lumettomissa maan etelä- ja keskiosissa vesistöihin ei tänä vuonna valunut sulamisvesiä tavalliseen tapaan, keväinen pintojen nousu jäi selvästi tavanomaista pienemmäksi tai sitä ei tullut ollenkaan ja luonnontilaisten järvien pinnat olivat huhtikuussa pääosin jo laskussa. Monissa suurissa järvissä vedenpinta oli näillä alueilla kuun lopussa loppusyksyn ja alkutalven runsaiden sateiden jäljiltä vielä tavallista korkeammalla, mutta pienemmissä järvissä vedenpinnat olivat enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja tai niiden alapuolella. Etelä- ja länsirannikon joissa virtasi vettä ajankohtaan nähden erittäin vähän, kun normaalisti huhtikuussa tapahtuvaa lumen sulamisesta johtuvia tulvia ei syntynyt ja kuukausi oli muutenkin vähäsateinen.

Osassa Lappia järvien pintojen talvinen lasku jatkui koko huhtikuun, mutta valtaosassa Pohjois-Suomea lumien sulaminen alkoi nostaa järvien pintoja ja jokien virtaamia kuukauden puolivälissä tai loppupuolella. Monin paikoin nousu alkoi tavallista aikaisemmin ja vedet olivat siksi ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla. Liikkeelle lähteneet jäät patoutuivat paikoin ja patojen seurauksena nousseet vedenpinnat aiheuttivat vaaratilanteita muun muassa Simon taajamassa.

Pohjaveden korkeus

Pohjavedet ovat suuressa osassa maata 0–20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Pinnankorkeudet ovat monin paikoin kääntyneet aikaisen kevään vuoksi laskuun noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Maan eteläosassa pohjavedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskiarvoa. Maan pohjoisosissa pinnat ovat vielä alle keskimääräisen kuivan syksyn vuoksi, mutta lumikerroksen sulaessa varastot täydentyvät.

Routa

Aikaisesta keväästä huolimatta routaa on vielä suuressa osassa maata. Maan etelä- ja keskiosissa routa on sulanut pinnasta, mutta routaa esiintyy edelleen syvemmällä. Routakerroksen paksuus on monin paikoin 10–20 cm ja pohjoisessa 20–40 cm. Routamaksimi saavutettiin maan etelä- ja keskiosissa jo tammi-helmikuun vaihteessa ja pohjoisosissa jo helmi-maaliskuun vaihteessa.

Jäätilanne

Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella ja maan keskiosasta kuukauden puolivälin jälkeen. Jäiden lähtö oli monin paikoin poikkeuksellisen aikainen, paikoin jopa ennätyksellisen aikainen. Kuukauden lopulla jäät alkoivat heiketä myös maan pohjoisosassa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kuukauden päättyessä jäätä mitattiin Pohjois-Lapissa pääosin 60–70 cm, paitsi Kilpisjärvellä vielä jopa 97 cm. Muualla Pohjois-Suomessa jäät olivat jo monin paikoin liian heikkoja mitattavaksi.

Pintaveden lämpötila

Aikaisen jäänlähdön myötä pintaveden lämpötilan mittaukset alkoivat tavallista aiemmin maan etelä- ja keskiosassa. Huhtikuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja länsiosassa 8–10 astetta ja maan keskiosassa 5–9 astetta. Lukemat ovat ajankohdan keskiarvoa ylempiä.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 646, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: